Hammerhus liikennöi Tanskan mannermaan ja Bornholmin välillä reiteillä Rønne-Køge ja Rønne-Sassnitz. Ensinmainitulla etapin ylitysaika on viisi ja puoli tuntia, Saksassa pistäytymisellä kolme ja puoli tuntia suuntaansa.
Hammershus on tyypillinen päivälautta. Matkustajia se voi ottaa yhteensä 720, joita varten aluksella on mukavat sisutus- ja ravintolatilat erilaisille palveluille. Matkustajahyttejä on yhteensä 18. Aluksen kaistakapasiteetti ajoneuvoille on yhteensä 1.500 metriä kahdella ajokannella.
Aluksen suurin pituus on 159 metriä, leveys 24,5 metriä ja syväys 5,9 metriä. Bruttovetoisuus on 18.500 ja kuollut paino 4.600 tonnia.
Hammerhus on varustettu uusilla Wärtsilän 31-tyypin V-moottoreilla (2 x 4.880 kW), kahdella 1.600 kW akseligeneraattorilla varustetuilla säätösiipipotkurien akselilinjoilla ja kahdella 1.500 kW keulapotkurilla sekä evävakaimilla. Aluksen maksiminopeus on yli 19,5 solmua ja käyttönopeus 18 solmua.
Molslinjen sai kilpailutuksen tuloksena liikenneoikeudet Bornholmiin kymmeneksi vuodeksi, mikä mahdollisti reitille optimoidun uuden, energiatehokkaan aluksen hankkimisen uudelta Rauman RMC:n telakalta Suomesta.
Laivue 2020 hankkeen neuvottelut etenevät RMC:n kanssa
RMC neuvottelee parhaillaan neljän korvetin rakentamisesta merivoimille. Puolustuministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen kertoi blogissaan perjantaina, että hankkeen eteen on tehty puolustushallinnossa laajalla rintamalla töitä. Huoltovarmuussyistä tavoitteena on rakentaa uudet korvetit Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) telakalla Raumalla. Alusten taistelujärjestelmä hankitaan ulkomailta kilpailutuksella, jossa mukana ovat Atlas Elektronik Saksasta, Lockheed Martin Kanadasta ja Saab Ruotsista. Laivanrakennussopimus ja taistelujärjestelmän hankintasopimus on tarkoitus tehdä vielä tämän vuoden kuluessa, jotta laivanrakennustyöt voisivat alkaa suunnitellusti.
Lähtökohtaisesti tavoitteena on kaikkien sopimusosapuolien kannalta ”hyvä diili”, jonka tuloksena Merivoimat saa puolustuksemme tarpeita vastaavat, suorituskykyiset, Suomessa rakennetut sotalaivat ajallaan käyttöönsä ja kotimainen laivanrakennusosaaminen ja -teollisuus vahvistuvat entisestään. Sopimusehdoista ja hinnasta on neuvoteltu RMC:n kanssa tiiviisti alkukeväästä lähtien. Laivanrakennussopimuksen neuvottelut ovat vieneet suunniteltua enemmän aikaa. Taistelujärjestelmän kilpailutus on sen sijaan edennyt hyvin ja suunnitellusti.
Vastuullisena tilaajana puolustushallinnon on varmistuttava, että eduskunnan hankkeeseen myöntämä rahoitus tuottaa täysimääräisesti sille suunnitellun suorituskyvyn. Laivan rakentamisen hinnan tulee olla läpinäkyvä eikä siinä saa olla Laivue 2020 -hankkeeseen kuulumattomia kustannuksia. Tämä tarkoittaa sitä, ettei hankintaan EU-säännösten vuoksi saa sisältyä kilpailua vääristäviä elementtejä. Toisin sanoen hankinnan maksut eivät saa tukea esimerkiksi siviililaivojen rakennusta. Lisäksi laivan rakentamiseen liittyvien riskien hallintaan tulee ennalta löytää kaikkia sopimusosapuolia tyydyttävät ja mielekkäät ratkaisut.
Toki samalla tulee hyväksyä, että rakentamissopimuksen on oltava liiketaloudellisesti kannattava myös telakalle; muutenhan he eivät voisi tähän hommaan sitoutua. Puranen haluaakin korostaa, että neuvottelut ovat koko ajan edenneet hyvässä hengessä ja yhteisen käsityksen löytyminen alkaa olla lähellä. Hankinnassa on sotilaallisen suorituskyvyn lisäksi pelissä tärkeitä huoltovarmuus-, osaamis- ja elinkeinopoliittisia näkökohtia, joilla on Laivue 2020 -hanketta laajempia vaikutuksia. Edellä mainituista syistä johtuen on laivan tilaamiseen liittyviä haasteita ja riskejä käsitelty kesän aikana yhteistoiminnassa puolustusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtionvarainministeriön kanssa. Kolmikannassa on määritetty selkeät edellytykset, jolla suunnitteluvaiheesta päästään siirtymään kohti laivojen rakentamissopimusta. Näille edellytyksille on saatu myös poliittisen johdon puolto. Puranen toteaakin, että on olemassa hyvin voimakas yhteinen tahtotila päästä sopimukseen RMC:n kanssa vielä tämän vuoden puolella.
