27.12.2018

SEA Europe varoittaa Kiinan noususta merimahdiksi

Euroopan merialojen suurimpiin haasteisiin kuuluu Kiinan kunnianhimoinen pyrkimys merelliseksi suurvallaksi. Eurooppalaisten telakoiden SEA Europen pääsihteeri Christophe Tytgatin mukaan Kiina pyrkii Euroopan tontille ainakin kahdella alueella: erikoisaluksissa ja merenkulun koneiden ja laitteiden valmistuksessa.

Christophe Tytgat muistuttaa kiinalaisten saamasta kaikesta valtion tuesta, joka eurooppalaisilta yrityksiltä puuttuu. Niinpä kilpailuasetelmat ovat erittäin epäreilut.

Helsingin Slush -tapahtuman yhteydessä puhunut belgialainen Christophe Tytgat perustelee näkemystään Kiinan pääministeri Li Keqianqin kolme vuotta sitten esittelemällä Made In China 2025 -aloitteella, jonka mukaan jättivaltio aikoo ulottaa taloudellisia lonkeroitaan teollisuuden eri toimialoille ympäri maailman.

– Kiina tavoittelee maailman johtoasemaa kymmenellä strategisella tuotantosektorilla, joista kaksi kuuluu ilman muuta meille. Eurooppalaisen telakkateollisuuden omimpiin alueisiin lukeutuvat monimutkaisten alusten, kuten risteilyalusten, rakentaminen sekä merialan vaativien koneiden valmistus, Tytgat sanoo.

Hänen mukaansa kiinalaiset ostavat Euroopan satamia saadakseen näistä tukea tavaroidensa viennille ja laivanrakennukselle. Kyseessä on yksi laituri, yksi maailma -strategia, jolla on vain yksi pyrkimys: levittää mahdollisimman paljon kiinalaisia tuotteita maailmanmarkkinoille, Tytgat mukaelee Kiinan valtionjohdon julistamaa yhden tien -strategiaa.

Euroopan telakkateollisuuden näkökulmasta Kiinan uhka on ilmeinen: täkäläisiä yrityksiä ostavat kiinalaiset kilpailijat voivat nojautua oman valtionsa tukeen, mikä Euroopan yrityksiltä puuttuu.

– Suurilla kiinalaisilla merialan toimijoilla on selvä tähtäin. Ne haluavat vallata Euroopan johtoaseman merenkulussa. Uhka ei ole vain kaupallinen, vaan sen taustalla piilee geopoliittisia ja strategisia tekijöitä. Kiinalaiset yritykset eivät valtaa eurooppalaisia vain siksi, että niiden toimitusjohtajat niin haluavat, vaan siksi, koska Kiinan poliittiset johtajat niin käskevät tehdä, Tytgat arvioi.

Hän muistuttaa kiinalaisten saamasta kaikesta valtion tuesta, joka eurooppalaisilta yrityksiltä puuttuu. Niinpä kilpailuasetelmat ovat erittäin epäreilut.

Merialan vahvuus on yhteisessä visiossa tulevasta

Christophe Tytgat esitti arvionsa meriteollisuuden nykyisestä markkinatilanteesta Helsingin Slush -tapahtuman yhteydessä joulukuun alussa pidetyssä Breaking Waves 2018 -ajatushautomossa. Tytgat on toiminut Euroopan meriteollisuuden etujärjestö SEA Europen (Shipyards’ and Maritime Equipment Association) pääsihteerinä vuoden 2016 keväästä lähtien.

Helsingin ajatushautomossa käsiteltiin muitakin merialan tulevaisuuden haasteita kuin Kiinan nousua merimahdiksi. Breaking Wavesin aihealueet vaihtelivat ympäristönäkökulmista uusien teknologisten ja liiketoiminnan ratkaisuiden etsimiseen yhteistoiminnan kautta.

Belgialainen Tytgat pitää ajatushautomossa esiin tulleita näkökohtia erittäin hyödyllisinä ja ajankohtaisina.

– Vaikka emme merialallakaan ole kaikki samaa mieltä keskenämme, kunnioitamme toistemme mielipiteitä ja näkemyksiä. Tämä konsensus eli yhtenevät visiot tulevasta antavat hyvät eväät entistä tiiviimmälle yhteistyölle. Kyseessä on kaikkien yhteinen taistelu paremmasta tulevaisuudesta, Tytgat sanoo.

Juristina Tytgat tietää, että monenkeskistä yhteistyötä tarvitaan eurooppalaisen meriosaamisen kehittämisessä ja puolustamisessa. Hänellä on takanaan pitkä ura Belgian liittovaltion virkamiehenä ja hän on toiminut viimeksi kuluneet 17 vuotta myös EU:n laivanomistajien liiton eli ECSA:n (European Community Shipowners’ Association) tehtävissä muun muassa kilpailusta, verotuksesta ja lakiasioista vastaavana johtajana.

– Kansalaiset pitävät merenkulkua likaisena, vaikeana ja vaarallisena ja sitä paitsi vielä usein valtion tukemana toimialana. Näinhän ei ole, mutta toimialana emme kykene kertomaan ihmisille oikeaa tarinaa. Merenkulun pitää kertoa tarinansa paremmin, Christophe Tytgat sanoo.

Merenkulun tarina pitää kertoa paremmin

Juuri ECSA:n kautta hänelle ovat tulleet tutuiksi myös varustamoalan ja laajemminkin koko meriklusterin imago-ongelmat.

– Laivoja pidetään vain saastuttajina, vieläpä kaikkiin muihin kulkuneuvoihin kuten lentokoneisiin, juniin ja busseihin verrattuina. Tosiasia on se, että harvassa satamassa laivat enää edes ajavat kaupunkien keskustoihin saakka, joten ihmiset eivät myöskään näe niitä. Esimerkiksi Antwerpenin ja Rotterdamin satamat ovat kaukana keskustoista, Tytgat kuvailee merenkulun imago-ongelmaa, jossa syytökset ympäristöpäästöistä on helppo vierittää varustamoiden niskoille.- Risteilybisnes on ainoa poikkeus. Siinä voidaan kiistellä kaupunkilaisten ja turistien oikeuksista. Tässäkin imago-ongelmat ovat törmäyskurssilla, vaikka molemmat ihmisryhmät hyötyvät matkailusta.

Hän kuvailee merenkulun imago-ongelmaa kolmella englanninkielisellä d-sanalla: dirty, difficult, dangerous.

– Näin kansalaiset meistä ajattelevat. He pitävät merenkulkua likaisena, vaikeana ja vaarallisena ja sitä paitsi vielä usein valtion tukemana toimialana. Näinhän ei ole, mutta toimialana emme kykene kertomaan ihmisille oikeaa tarinaa. Merenkulun pitää kertoa tarinansa paremmin.

Merenkulku etenee kohti nollapäästöjä

Tytgatin mielestä hyviäkin uutisia on, ja eräs tällainen liittyy eurooppalaisen varustamotoiminnan ponnisteluihin kohti nollapäästöjä.

– Meriteollisuus ja varustamot ovat edenneet esimerkiksi hiilidioksidipäästöissä jättiaskelin kohti puhtaampaa ympäristöä. Tästäkään ihmisille ei ole kerrottu tarpeeksi. Emme ole vielä nollapäästöjen tasolla, mutta kuljemme nopeasti niitä kohti. Nykyään meriteollisuuden liikevaihdosta yhdeksän prosenttia käytetään t&k -toimintaan – ja nimen omaan puhtaamman energian tuottamiseen, Tytgat luennoi siitä, miten merialan pitäisi kertoa onnistumisistaan johdonmukaisemmin suurelle yleisölle.

Hänen mielestään investointien ohjauksessa tarvitaan julkisia päättäjiä, kuten Euroopan komissiota. Viranomaiset ohjaavat ja samalla rohkaisevat yrityksiä tekemään lisää sijoituksia esimerkiksi ympäristöteknologioihin.

– Eräs toinen merialan tarvitsema asia on nuoret ihmiset. Tarvitsemme lisää nuoria osaajia, jotka ovat kiinnostuneita merialoista ja merellisistä ammateista. Esimerkiksi täällä Slushissa heitä on paljon. Merialoilla on käynnissä paljon mahdollisuuksia nuorille osaajille, aina digitalisaatioista autonomisiin aluksiin ja ympäristön suojeluun, Tytgat summaa Helsingin Breaking Waves 2018 -tapahtumassa esille tulleet näkymät.

Teksti Michael Hunt

Käännös Markku Pervilä

Kuvat Antero Aaltonen

Jaa artikkeli