Suomen telakoilla rakennettiin 1980-luvulla itänaapuriin paljon erikoislaivoja, erityisesti öljy- ja kaasuteollisuudelle ja osa niistä toimitettiin kanavia ja Volgaa pitkin Kaspian merelle. Bakun öljykentillä toimineet alukset jäivät Neuvostoliiton hajottua Azerbaidžanilleja ovat sittemmin menestyksellisesti palvelleet alueella toimivia öljy-yhtiöitä, varustamoja ja urakointiyhtiöitä uusien öljy- ja kaasukenttien rakentamisessa.
Tunnetuimpia näistä lienevät Wärtsilän Turun telakan rakentamat Titan-tyyppiset 600 t katamaraanityyppiset nosturilaivat, joista kaksi hinattiin osina kanavia pitkin Astrakaniin paikalliselle telakalle kokoonpanoa varten ja sieltä Volgaa pitkin Kaspian merelle. Nykyisiltä nimiltään General Aliaga Shikhlinsky (Titan-3) ja Gurban Abasov (Titan-4) on eri urakoitsijoiden ja Konecranesin toimesta modernisoitu ja niitä on käytetty erityisesti BP:n ja SOCAR:n uusien Shah Deniz, Azeri, Chiraq ja Gunashli öljy- ja kaasukenttien rakentamisessa.
Merkittävässä roolissa Kaspian merellä on ollut myös putkenlaskija Israfil Huseynov, jonka Rauma-Repolan Mäntyluodon tehdas – nykyinen Pori Offshore Constructions Oy – ehti juuri ennen Neuvostoliiton romahdusta toimittaa ja kokoonpanna Astrakanissa. Alus on useaan kertaan jo modernisoitu urakoitsijoiden toimesta ja se on osallistunut BP:n töiden lisäksi mm. Lukoilin offshore-kenttien rakentamiseen Venäjän Pohjois-Kaspian sektorilla. BP:n kentät Kaspialla muuten ovat yhtiön tuotantovolyymiltään suurimpia.
Suomalaisvalmisteisiin laatulaivoihin Kaspialla kuuluu myös Valemtin tytäryhtiön Laivateollisuus Oy:n kehittämä ja toimittama sukellustukialus Skat, nykyiseltä nimeltään Akademik Tofiq Ismailov. Sen ovat länsimaiset offshore-urakoitsijat modernisoineet jo useaan kertaan ja alus on osallistunut käytännössä kaikkiin Azerbeidzanin Kaspian meren offshore-hankkeisiin.
Kaikki suomalaislähtöiset alukset eivät Kaspialla kuitenkaan ole menestystarinoita. Jäänmurtaja Kapitan A. Radzhabov jäi aikoinaan Bakuun, mutta eihän noilla vesillä jäitä ole. Alus kuuluu muodollisesti Azerbeidzanin meripelastushallinnolle, mutta on käytännössä jäänyt laituriin odottelemaan parempia aikoja. Kaksi Wärtsilän Helsingin telakan rakentamaa sisarlaivaa sen sijaan tekevät vielä aktiivisesti töitä Venäjän puolella.
Viime viikolla Bakusta tuli kuitenkin taas tuoreita uusia uutisia. Wärtsilä ja Laivateollisuus rakensivat 1980-luvulla kumpikin neljän UT-707 tyyppisen huoltoalussarjan, jotka kuitenkin merirekisterin vaatimusten johdosta rakenteellisesti olivat huomattavasti norjalaista esikuvaansa pitemmälle kehitettyjä. Laivateollisuuden Rioni-sarjan viimeinen yksikkö Nercha on juuri valmistunut laajasta elinkaaripidennyksestä, joka tehtiin paikallisella Bibiheybatin telakalla.
Modernisoinnissa käytiin läpi niin pääkoneet (Wärtsilä 12V22) kuin apukoneetkin, pumput ja putkistot. Myös miehistötilat ja keittiöt uusittiin kokonaan ja alus palasi Azerbeidzan Caspian Shipping yhtiön laivaston operatiivisiin töihin.
Varustamolla on samasta sarjasta vielä käytössään suomalaiset sisarlaivat Om sekä Yarenga.
