HaminaKotkan vuodenvaihteessa eläkkeelle siirtynyt satamajohtaja Kimmo Naski oli taannoin huolissaan Navigatorin haastattelussa siitä, miten metsäteollisuus on ollut jo 2,5 vuoden ajan poikkeuksellisen pitkässä taantumassa, joka on vaikuttanut koko Suomen vientiin.
Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti, johtaja Maarit Lindströmin mukaan pitää kuitenkin muistaa, että esimerkiksi pakkausmateriaalien kysyntä ja biotalouteen liittyvät ratkaisut, teknologian kehitys, ovat tarjonneet alalle mahdollisuuksia, vaikka suhdannetilanne on vaihteleva. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus pitkälti määrittää sitä, miten toimiala on Suomessa asemoitunut.
– Uskon, että logistiikka-alan toimijat Suomessa tietävät, että metsäteollisuuden tuotanto voi nousta nopeastikin. Metsäteollisuus on toimialana etusyklinen, jos alaspäin mennään kärjessä niin kärjessä tullaan myös ylös, Lindström sanoo.
Satamien, varustamojen ja tieverkoston näkökulmasta metsäteollisuuden vientivirrat säilyvät merkittävinä myös tuotantorakenteiden muuttuessa. Vaikka paino- ja kirjoituspapereiden kysyntä on pienentynyt, niin kartonki, puutuotteet ja sellu ovat vahvistuneet. Ja nämä kaikki ovat yhä rahtilajeja, jotka kulkevat käytännössä kokonaan meriteitse.
Tilastokeskuksen meriliikennetilastoista ja Tullin tilastoista Satamaoperaattorit ry ja Suomen Laivameklarit ry:n tuottaman tilaston mukaan merikuljetusten viennistä metsäteollisuuden osuus on 38,3%.
– Se tarkoittaa sitä, että merialan infrastruktuuri, väylänpito ja satamien toimintakyky ovat Suomen kilpailukyvylle edelleen ratkaisevia. Suhdannevaihtelut näkyvät tuotannon rytmissä, mikä heijastuu nopeasti varastoihin ja toimitusrytmiin. Toimitusvarmuus ja sujuva logistiikka edellyttää sitä, että koko kuljetusketju pystyy reagoimaan nopeasti markkinoiden muutoksiin, Lindström sanoo.
– Alan investoinnit kilpailukykyyn jatkuvat ja se merkitsee sitä, että pitkällä aikavälillä tarvitaan monipuolista ja laadukasta kuljetuskysyntää. Tarve on vähähiilisille, energiatehokkaille, kustannuskilpailukykyisille merikuljetuksille, jotka tukevat ilmasto- ja vastuullisuustavoitteita.
Metsäteollisuus onkin investoinut viimeisten viiden vuoden aikana 1,3 mrd euroa vuodessa 2021-2025.
– Merikuljetusten ja siellä operoivien toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö ja samankaltainen ymmärrys toimintaympäristöstä, kilpailukyvystä ja tulevaisuudesta on aivan keskeistä meidän toimialallamme, Lindström tarkentaa.
Tuotanto- ja vientitilastot metsäalan näkökulmasta
Metsäteollisuus seuraa tuotanto- ja vientitilastoja toimialan näkökulmasta.
– Vuosi 2023 oli poikkeuksellisen heikko, vuotta 2024 painoivat satamalakot sekä kunnossapito- ja korjaustoimet yksittäisillä tuotantolaitoksilla. Vuosi 2025 oli edelleen haastava, vaikka viennissä olikin pientä toipumista 10 ensimmäisen kuukauden aikana.
Metsäteollisuuden viennin määrä ja arvo kasvoivat tammi-lokakuussa viitisen prosenttia, mutta loppuvuotta kohden tilanne heikkeni. Tämän vuoden alussa alan tilanne on edelleen haasteellinen.
Metsäteollisuus on Lindströmin mukaan kolmoishaasteen edessä. Siihen, että vienti tai kysyntä eivät vedä toiveiden mukaan, vaikuttaa hänen mukaansa kolme keskeistä tekijää.
– Niitä ovat rakenteelliset tekijät eli paperin kysynnän lasku, digitalisaatio sekä tuotantorakenteen muutos. Nämä kaikki kolme tekijää vaikuttavat siihen, että tämä tilanne on pidempi kuin yleensä. Ulkoiset sokit ja toimintaympäristön epävarmuus ovat myrkkyä tälle taloudelle ja yrityksille.
– Ja jos katsotaan vuotta 2025 ja tätä uutta vuotta aivan viime päiviin saakka, haasteita ovat aiheuttaneet myös geopoliittinen ympäristö, kauppapolitiikka sekä kansainvälisen kaupan voimakkaat jännitteet ja tariffikiistat.
– Kun katsotaan tarkemmin kysynnän heikkoutta maailmanmarkkinoilla selittäviä tekijöitä, tällä hetkellä siihen vaikuttaa Yhdysvaltojen kiristynyt kauppapolitiikka, vahvistunut Euro sekä kuluttajien heikko luottamus. Rakennusala ei ole monilla keskeisillä markkinoilla lähtenyt odotetulla tavalla elpymään, mikä on vaikuttanut puutuotteiden kysyntään.
Kiina on kasvattanut kartonki- ja paperituotantonsa kapasiteettia ja tuotantoa, ja sitä on osin purkautunut Eurooppaan, mikä on lisännyt Euroopassa kiinalaisten tuotteiden tarjontaa ja se on kiristänyt Lindströmin mukaan hintakilpailua esimerkiksi kartongissa ja paperissa.
– Trump on määrännyt aika korkeat tullit Kiinalle, ja siksi tavara lähtee liikkeelle muille markkinoille. Kiinassa myös tuotantokapasiteetti on noussut ja valtion tukien avulla voidaan edullista tuotantoa kanavoida Euroopan markkinoille.
”Helppoja haasteita ei ole”
Lindströmin mukaan samaan aikaan pitää toisaalta muistaa, että meillä Suomessa on myös joitakin valonpilkahduksia, kuten esimerkiksi Mercosur-kauppasopimus, joka on EU:n sekä Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn välinen merkittävä kauppasopimus. Sen etenemiseen tosin on tullut hidasteita.
– Nyt on tapahtunut myös markkinoiden avautumista ja hakeutumista muille markkinoille Yhdysvaltain tilanteen vuoksi. Yritykset ovat myös ketteriä ja ne oppivat toimimaan uusissa ympäristöissä.
Kolmas tärkeä alue Suomen metsäteollisuudelle on Yhdysvaltain ja Kiinan lisäksi Saksa, joka on ollut Euroopan moottori. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut myös Saksan talouteen.
– Saksassa energiakustannukset ovat nousseet ja se on ollut haaste saksalaiselle teollisuudelle ja kuluttajille. Energiapuolen haasteet Saksassa ovat isot. Toinen iso haaste heille on ollut autoteollisuuden kilpailukyky suhteessa Kiinan nousevaan sähköautotuotantoon. Saksalla on sama tilanne kuin Suomella, eli kauppapolitiikka on EU:n kauppapolitiikkaa, johon vaikuttavat Trumpin kauppa- ja tullisopimukset.
– Saksa on aloittanut elvyttämisen ottamalla velkaa ja panostamalla infraan, mutta myös puolustusteollisuuteen. Saksalla on myös Suomea paremmat mahdollisuudet antaa julkisen talouden vaikuttaa siihen, että kasvuedellytykset pidemmällä aikavälillä olisivat paremmat.
Euroopalla on ylipäänsä globaalissa kontekstissa haasteita. Teollisessa tuotannossa pitkällä aikavälillä Euroopan pitää ryhdistäytyä kansainvälisessä kilpailukyvyssä.
– Globalisaation aikakaudesta on siirrytty geopolitiikan aikakauteen, jossa haetaan kumppanuuksia ja tähän kauppaan tulee esteitä ja blokkeja riippuen siitä kenen kumppaneita me olemme. On avattava silmät, jotta näemme mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja tehdä toimia, jotta Eurooppa ja EU talousalueena säilyisivät kilpailukykyisinä, eikä menettäisi osuuttaan maailmantaloudesta siihen tahtiin, kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut.
Etelä-Amerikka ja Aasia voivat olla kasvualue
Talouden kuvaa värittää yhä vahvemmin se, että kauppapolitiikka on kytkeytynyt vahvasti ulkoisiin taloussuhteisiin ja osin ulkopolitiikkaankin.
– Tässä on tapahtunut rytminmuutos Trumpin toisella kaudella. Hän on voimakkaasti toimeenpannut protektionistista tullipolitiikkaa.
Tulevaisuuden ennustaminen tai talousympäristön ennustaminen esimerkiksi tämän vuoden osalta on Lindströmin mukaan todella haasteellista.
– Olimme tottuneet sellaiseen kauppapolitiikkaan, jossa alennettiin maailmankaupan tulleja ja jossa maailmantalouden ennustettiin perustuvan kaikkia osapuolia hyödyttävään kauppaan. Kauppapolitiikan ytimessä olivat vapaa sääntöpohjainen markkinatalous ja kansainvälinen kauppa, jotka hyödyttivät kaikkia osapuolia ja jotka nostivat maailmassa köyhässä asemassa olevien maiden elintasoa korkeammalle.
– Nykyisessä merkantilistisessa ja protektionistisessa asetelmassa, Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä hakevat omaa etuaan, joka menee kaiken edelle. Tämä itsekkyys ja oman edun tavoittelu on lisääntynyt ja vaikuttaa tähän talouden toimeliaisuuteen, siihen miten yritykset arvioivat riskejä toimiessaan eri maissa. Epävarmuus ja esteet eivät ainakaan vauhdita talouskasvua vaan pikemminkin hidastavat sitä.
Puuala ei ole ajautunut romahdukseen
Puuraaka-aineen hinta oli taannoin ennätyksellisen korkealla, mutta nyt se on tullut alaspäin johtuen suhdannesyistä. Hinnan asetus kun muodostuu kysynnästä ja tarjonnasta. Metsäteollisuuden yrityksille raaka-aineen hinta oli huipussaan, historiallisen korkealla, ja samaan aikaan lopputuotteiden hinnat kehittyivät vaatimattomasti. Käytännössä siis katteet pienenivät ja samaan aikaan nämä haasteet ovat vaikeuttaneet tuloksentekoa yrityksissä.
– Merikuljetuksissa tuontipuun näkökulmasta markkina on vakaampi kuin kotimaisessa puukaupassa. Kotimaisen kuitupuun hintataso on laskenut viime kesästä selvästi ja se on lyhyellä aikavälillä vähentänyt tuontipaineita. Tuontipuun määrä on pysynyt samalla tasolla koko vuoden 2025 eikä niissä ole nähty suuria kausivaihteluita.
Kotimainen puumarkkina on vaihdellut samaan aikaan selvästi syklisemmin.
– Sopeutumis- ja reagointikyky sekä jatkuva hereillä oleminen on kaikille toimijoille todella tärkeää näissä markkinaolosuhteissa.
– Jos ajatellaan vuotta 2026, niin viime vuonna toimintaympäristöä on leimannut sopeutuminen nopeasti muuttuviin markkinaolosuhteisiin ja varsinaista laaja-alaista kasvua ei ole nähty. Ala ei ole kuitenkaan ajautunut mihinkään romahdukseen, sen sijaan kilpailu markkinoilla on jatkunut kireänä ja yritysten arjessa on korostunut kustannusten hallinta, erityisesti raaka-aine, energia, logistiikka, valuuttakustannukset ja tietenkin tuotannon ja kapasiteetin joustava säätö kysynnän vaihteluihin.
Teksti Kari Martiala
Kuvat Metsäteollisuus ry
