03.11.2016

Saimaan kanavan kehittämisen suunnittelu käynnistyi

Liikennevirasto on aloittanut Saimaan kanavan sulkujen pidennyksen ja kehittämisen teknisen suunnittelutyön, joka valmistuu vuoden 2017 syksyllä. Tämän jälkeen on tarkoitus aloittaa rakennussuunnitelma, joka valmistuisi vuoden 2018 syksyllä. Näin itse kanavan rakennusprojekti pääsisi teoreettisesti käynnistymään 2019, mikäli valtiovalta sen seuraavan hallituksen budjetista resurssoi.

Liikennevirasto ja Suomen Vesitieyhdistys r.y. järjestivät 25.10.2016 Joensuussa Vesitieverkostopäivän, jossa pohdittiin ja keskusteltiin Saimaan kanavan 160-vuotisjuhlavuoden kunniaksi aiheesta Saimaan liikennöintiä vielä 160 vuotta.

Liikennevirasto on aloittanut Saimaan kanavan sulkujen pidennyksen ja kehittämisen teknisen suunnittelutyön, joka valmistuu vuoden 2017 syksyllä. Tämän jälkeen on tarkoitus aloittaa rakennussuunnitelma, joka valmistuisi vuoden 2018 syksyllä. Näin itse kanavan rakennusprojekti pääsisi teoreettisesti käynnistymään 2019, mikäli valtiovalta sen seuraavan hallituksen budjetista resurssoi. Saimaan kanavan parannushankkeen arvioidaan kestävän 3-4 vuotta ja nykyisten laskelmien mukaan se maksaisi noin 50 milj. euroa, eli noin 12,5 milj. euroa/vuosi.

Tämä tieto sai Vesitieverkostopäivän osallistujilta paljon kiitosta. Saimaan kanavalle on selkeä tarve vielä 160 vuotta eteenpäin.

Saimaan alueella, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo, on viime vuosina tehty paljon hyvää kehittämistyötä ja sitä tullaan jatkamaan. Alueen kehittämisessä vesitieverkostolla voisi olla huomattavasti merkittävämpikin rooli ja Saimaan rahtiliikenteen suunnittelu tulisi ottaa aluesuunnittelussa jatkossa voimakkaammin mukana.

Liikennevirasto on teettänyt kuluneen vuoden aikana Saimaan alueella selvityksen, siitä mikä on Saimaan rahtiliikenteen strateginen rooli Suomessa, minkälaista kilpailuetua se tuo alueen teollisuudelle, millaisia palveluita tarvitaan ja miten pk-sektori voisi olla mukana tässä kehityksessä. Selvityksen puitteissa haastateltiin 21 yritystä, kaksi alueen kauppakamaria sekä kaksi maakuntaliittoa.

Tänään Saimaan alueen tavaravirroista tieliikenteen osuus on noin 54,5 milj. tonnia, rautateiden noin 11-13 milj. tonnia ja Saimaan osuus noin 2-3 milj. tonnia. Teollisuus kokee Saimaan edelleen kilpailukykyiseksi, toimivaksi ja ympäristöystävälliseksi kuljetusvaihtoehdoksi. Tulevaisuudessa Saimaalla voisi olla uusia tavaravirtoja paljon enemmän. Saimaan tarjoamista kuljetusmahdollisuuksista ja palveluista pitäisi tiedottaa paremmin ja markkinoida sekä Saimaan alueella, kotimaassa laajemmin että myös kansainvälisesti.

Uusia innovatiivisia ja hyväksi todettuja ratkaisuja kaivataan. Tulevaisuudessa Saimaalle voisi miettiä linjaliikenteen käyttöä, jolloin eri yritykset pystyisivät yhdistelemään lasteja, ja mistä myös pk-sektori hyötyisi. Saimaan alueella on käynnissä merkittäviä teollisuuden investointeja.

Kalusto Saimaalla vanhenee viiden vuoden sisällä ja tarvetta on noin 20 uudelle laivalle. Varustamot ovat valmiita investoimaan, mutta edellyttävä minimissään kolmen vuoden sopimuksia asiakkailta. Satamat ovat myös halukkaita kehittämään palvelujaan.

Saimaan alueen teollisuus tekee parasta aikaa investointeja tuotannon kasvuun. Investoinnit valmistuvat parin vuoden kuluttua ja silloin on ilmeistä, että Saimaan alueen kuljetukset lisääntyvät jopa kahdella miljoonalla tonnilla. Tässä arviossa on myös mukana Finnpulpin suunnitteilla oleva sellutehdashanke Kuopioon.

Kaksi miljoonaa uutta kuljetettavaa tonnia on suuri haaste alueen tieverkolle ja rekkaliikenteen kalustolle. EU:n arvojen mukaan kuljetusmäärien lisäys maanteille ei ole kestävä ratkaisu. Osa volyymeistä tullaan kuljettamaan rautateitse ja tällöin esille tulee kysymys raidekapasiteetin läpäisykyvystä. Osa tulevasta kuljetusmäärän lisäyksestä sopii hyvin Saimaan rahtiliikenteen kuljetuksiin laivoilla. Saimaan vesiväylät ja Saimaan Kanava läpäisevät hyvin uudet liikennemäärät. Saimaan rahtiliikenne on täysin linjassa EU:n arvojen kanssa. Sisävesiliikenteen kehittäminen on yksi tärkeimmistä EU:n makrologistiikan kehityssuunnista.

Jaa artikkeli