Suomen Laivameklarit ry järjesti jäsenistölleen kaksipäiväisen koulutustilaisuuden toukokuussa Helsingissä. Tilaisuudessa käytiin perusteellisesti läpi EMSW-uudistusta niin teoriassa kuin käytännössäkin. Aihetta avasivat Traficomin, Finntraficin ja Siili Solutionin asiantuntijat.
Käytännön tuntumaa Suomen kansalliseen käyttöliittymään Nemoon agentit saivat järjestelmäkehittäjä Siilin organisoimassa demossa.
Mukana kehitystyössä alusta alkaen
Hollantilaisen Wagenborgin Suomen-yksikön agentti Paavo Koljonen on osallistunut Nemon kehitystapahtumiin koko järjestelmän kehitystyön ajan.
– Olemme olleet mukana aivan alusta asti – jo ennen kuin ensimmäistäkään riviä koodia oli kirjoitettu tai koko ohjelmaa edes olemassa. Aluksi kokoonnuttiin pienellä porukalla ja ideoita hahmoteltiin erilaisissa aivoriihissä ja fläppitauluilla. Siitä sitten lähdettiin ohjelmaa rakentamaan.
– Nemolta odotamme tietysti, että se olisi loogisempi ja helppokäyttöisempi kuin nykyiset järjestelmät, kuten Portnet. Toiveena on myös, että järjestelmässä voisi tulevaisuudessa hoitaa kaikki tullin ja muiden viranomaisten ilmoitukset yhdestä paikasta, eli vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä.
Koljonen kertoo, että järjestelmän demotilaisuuksien jälkeen fiilikset ovat välillä olleet ristiriitaisetkin, mikä tietenkin kuuluu kehitystyöhön. Edellisessä demossa käyttöliittymän värikoodit aiheuttivat ongelmia värinäköhäiriöstä kärsivälle.
– Viimeisin demo näytti visuaalisesti paremmalta ja selkeämmältä, mutta käytettävyydessä on vielä parannettavaa. Esimerkiksi virheilmoitukset eivät ohjaa käyttäjää suoraan oikeisiin kenttiin, mikä vaikeuttaa käyttöä.

Koljosen mukaan käyttäjien osallistuminen kehitystyöhön on ehdottoman positiivinen asia.
– Tämä on ollut poikkeuksellisen hyvä esimerkki siitä, miten käyttäjiä on otettu mukaan. Olemme saaneet vaikuttaa alusta asti – toisin kuin monissa muissa viranomaisjärjestelmissä, jotka vain ilmoituksella otetaan käyttöön. Kehittäjät ovat kuunnelleet palautetta, vaikka kehitystiimi onkin osittain vaihtunut matkan varrella.
Yksi merkittävä huoli liittyy tietojen oikeellisuuteen ja vastuisiin.
– Esimerkiksi, jos ulkomaalainen agentti syöttää järjestelmään virheellisiä tietoja, jääkö vastuu suomalaiselle edustajalle. Lisäksi osa toiminnallisuuksista on vielä liian monimutkaisia – tietojen syöttämistä on sujuvoitettava, ja myös tallennettujen tietojen, kuten sertifikaattien, käsittelyä on tarkennettava.
Wagenborg on yrityksenä jo päättänyt osallistua järjestelmän pilotointiin.
– Kyllä, aiomme osallistua käyttöliittymäpilottiin. Meillä ei ole omia erillisiä järjestelmiä, joten rajapintoja ei ainakaan vielä tarvita, ja pystymme hoitamaan pilotin omalla väellä. Suunnittelemme pitävämme sisäisiä työpajoja, joissa opetellaan järjestelmän käyttö yhdessä.
Koljonen toteaa lopuksi, että on tärkeää, ettei järjestelmän käyttöönottoa tehdä kerralla ilman siirtymäaikaa.
– Tällaisessa kokonaisuudessa on väistämättä alkuvaiheessa virheitä ja käytännön haasteita. Hyvä suunnittelu ja vaiheittainen käyttöönotto on kaikkien etu – sekä käyttäjien että viranomaisten.
”Tärkeää on, ettei uudistus tule saneluna”
Myös Galea Shippingin agentti Johan Järnefelt toteaa heti aluksi tapahtuman olleen hyödyllinen.
– Viranomaiset ja kehittäjät vaikuttivat aidosti kiinnostuneilta kuulemaan käyttäjiä, Järnefelt sanoo.
Hän viittaa menneisiin tapauksiin, joissa järjestelmämuutoksia on tehty ilman käyttäjien osallistamista, kuten tullin uudistuksessa.
– Silloin ei paljon loppukäyttäjiltä kyselty.
Järnefelt näkee järjestelmän kehittyneen hieman eri suuntaan kuin aluksi vaikutti.
– Silloin Nemo profiloitui ehkä jopa toiminnanohjausjärjestelmän kaltaiseksi, mutta nykyään se näyttäytyy enemmän viranomaisjärjestelmänä. Budjetti määrittää varmasti pitkälti sen, mitä lisäpalveluja saadaan mukaan.

Galea Shipping on valmis osallistumaan pilotointiin.
– Halutaan olla mukana. Pilotoinnilla voi pehmentää käyttöönottoa – nähdään käytännössä viimeisetkin pullonkaulat.
IT-järjestelmien uudistuksilla on vaikutuksia koko toimialaan.
– Laivanselvitys on alana pieni, ja muutokset kuormittavat helposti. Esimerkiksi varustamojen järjestelmät, jotka nyt keskustelevat Portnetin kanssa, eivät luultavasti toimi jatkossa, Järnefelt arvioi.
– Portnet vastaanottaa EDI-sanomia, mutta Nemo ei – ja se on iso juttu.
Vaikka Järnefelt antaa tunnustusta kehittäjäryhmälle, hän toteaa myös avoimesti, että järjestelmä on vielä vaiheessa.
– Esimerkiksi lastitietojen osalta ohjelma ei ole valmis. Se ei ollut edes testikunnossa.
Myös alusrekisterin toimiva ratkaisu on Järnefeltin mukaan ehdottoman tärkeä.
– Tulevaisuus on avoin, mutta suunta on oikea. Portnetistä päästään vihdoin tälle vuosituhannelle. Markkinan avautuminen tuo myös mukanaan muutoksia, joita ei vielä osata täysin ennakoida.
Kehittäjille palaute on arvokasta
Siili Solutions aloitti Nemo-järjestelmän kehitystyön vuoden 2022 alussa. Ensin kerättiin näkemyksiä yli 40 sidosryhmähaastattelun, havainnointien ja työpajojen avulla. Tämän pohjalta rakennettiin järjestelmän visiokonsepti.
Yrityksen liikenteen ja toimialajohtaja Karoliina Tiuraniemi korostaa, että vaikka lakisääteisyys ohjaa toimintaa, tarvitaan rinnalle myös vahva ymmärrys kontekstista. Tiuraniemi piti Suomen Laivameklarit ry:n järjestämää tilaisuutta erittäin hyödyllisenä.
– Meille on todella tärkeää päästä tapaamaan sidosryhmiä ja antaa järjestelmämme suoraan testikäyttöön. Näin saadaan arvokasta palautetta, ja järjestelmää voidaan kehittää todellisen käytön kautta – esimerkiksi sanaston ja termien osalta, Tiuraniemi sanoo.

Eikä kehitystyön alussa esiin nousseista tulevaisuuden visioista ole luovuttu.
– Se pidetään edelleen mielessä, hoidetaan vain ensin pakolliset asiat valmiiksi. Voimme sen jälkeen lähteä miettimään, mitä harmoninen datapohja mahdollistaa. Mitä sen päälle voi rakentaa ja miten viedä eteenpäin Suomen kansainvälistä kilpailukykyä?
Syksyllä alkavat koulutukset ja ensi vuoden alussa testikäyttö.
– Toivomme, että mahdollisimman moni tulee mukaan testaamaan. Tarkoituksena on tarjota alan toimijoille mahdollisuuksia osallistua käyttöliittymän ja toiminnallisuuksien arviointiin vielä ennen lopullista käyttöönottoa, tilaisuudessa demoa esitellyt, Siilin UX-suunnittelija Iris Tomaszewski lisää.
Vaula Aunola
Nemon aikataulu
Kansalliset ja kansainväliset RIM-rajapinnat ovat valmiita testikäyttöön, ja niihin on jo ilmoittautunut testaajia. Uusia testaajia otetaan mukaan koko ajan.
Syksyllä 2025 alkavat kansallisen käyttöliittymän käyttökoulutukset, koulutuskalenteri tullaan julkaisemaan NEMO sivustolla.
1.1.2026 käynnistyy NEMOn pilotointijakso. PORTNET- järjestelmän käyttöä jatketaan uuden järjestelmän käyttöönoton rinnalla. Mukaan haluavien toimijoiden pitää ilmoittautua pilottikäyttäjiksi Fintraffic meriliikenteenohjaukselle 30.6.2025 mennessä.
Satamien tulee valmistautua kahden rinnakkaisen järjestelmän käyttöön 1.1.2026 alkaen.
1.10.2026 alkaa kaikkia toimijoita velvoittava käyttö. PORTNET sulkeutuu.
EMSW-käyttöönotto etenee – Suomi etulinjassa merenkulun digiloikassa

 
					 
				
 
			 
						 
						 
			 
						 
						 
	 
									 
									 
									 
									 
									 
									 
									 
									 
									 
									 
									 
									 
									 
									 
									