Satamalla on tällä hetkellä käytössään maata noin 120 hehtaaria, joista noin 25 on otettu käyttöön parinkymmenen viime vuoden aikana. Kolme neljäsosaa uudesta alueesta on vallattu merestä.
Sataman tilantarve on ollut suuri ja jatkuva, koska Raumalla on ennen kaikkea satsattu konttiliikenteeseen. Kaikki sataman rakentamisessa syntynyt maa ja murske on hyödynnetty. Sillä on täytetty kymmenien metrien syvyisiä monttuja.
Rauman sataman kautta kulkee tavaraa vuodessa noin 6 miljoonaa tonnia, jolla se sijoittuu selkeästi suurimpien joukkoon.
– Rauma on nyt Kotkan ja Helsingin jälkeen kolmanneksi suurin maan konttisatamista. Pohjanlahdella olemme suurin ja Itämerelläkin kymmenen isoimman joukossa, sanoo satamajohtaja Hannu Asumalahti.
– Kappaletavaraliikenne on pitkälti siirtynyt kontteihin ja konttien kierto hyvien yhteyksien ansiosta melkoisesti nopeutunut. Kontit ovat nopeita lastata ja purkaa ja lasti on niissä heti suojassa.
– Koska kontit puretaan ja lastataan satamissa on tilantarve konttienkin takia kasvanut. Meilläkään ei mantereella kasvuvaraa paljoa ole, Asumalahti sanoo.
Laajentumalla lisää kilpailukykyä
Satama käynnisti jo yli kymmenen vuotta sitten suunnitteluprosessin, jonka tarkoituksena on pitää se kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa. Maankäyttö on siinä oleellinen osa.
– Suunnittelussa päädyttiin siihen, että satama voisi laajentua Järviluotoihin, saariin, joita on aivan sataman tuntumassa kaksi. Pengertietä tarvittaisiin kolmisensataa metriä. Sen avulla saataisiin satamaan 80 hehtaaria lisätilaa.
Suunnittelussa kyllä otettiin huomioon eläimet. Mutta kukaan ei voinut tietää, että saariin siirtyisi valtavat määrät ensin harmaahaikaroita ja sitten merimetsoja
– Lintujen takia ELY-keskus on pannut tilanteen jäihin, vaikka luvat on hankittu ja kaavoitusasiat kunnossa, Asumalahti ihmettelee.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus arvioi elokuun lopussa tehdyssä päätöksessään kyseisten satamaluotojen pesimälintutilanteen muuttuneen. Sen mukaan sataman laajennustöiden toteutus rikkoisi luonnonsuojelulakia ja EU:n lintudirektiiviä. Toteutus alkaisi kuuri pengertiestä Järviluotoihin.
Ely-keskus pyytää päätöksessään lupahankkeesta vastaavilta Rauman satamalta ja Rauman kaupungilta selvitystä, miten luvan mukaisen hankkeen toteuttamisessa aiotaan edetä ottaen huomioon luonnonsuojelulain ja lintudirektiivin säännökset.
Keskustelu merimetsoista käy Raumalla kuumana
Ammattikalastaja ja ammattikalastajien liiton luottamushenkilö Jarno Aaltonen keräsi runsaassa viikossa yli 1 500 nimeä kuntalaisaloitteeseen, jolla vedotaan Rauman kaupunkia hakemaan lupa merimetsojen häätämiseksi sataman laajennuksen tieltä.
Hän pitää tilannetta sanojensa mukaan ”ihan poskettomana”.
– Rauma on saanut sotalaivatilauksen ja sitä kautta on tarkoitus telakan alueita laajentaa merelle. Lisäksi pitäisi tehdä pengertie Vähä- ja Iso Järviluodon kautta läjitysaltaalle.
– Tähän kaikkeen on yksi este eli merimetso, joka asettui tänä keväänä telakan edustan saariin, Aaltonen kummastelee.
Rauman edustalla laskettiin kaikkiaan 2 080 merimetson pesää vuonna 2019. Viimeisimpien tutkimusten mukaan Raumasta onkin tullut maan ehkä suurin merimetsokeskittymä. Hankaluutena on sekin, että merimetso käyttää samoja pesiä yhä uudelleen.
– Harmaahaikaroista on saavutettu yhteisymmärrys, mutta merimetsot ovat jatkuva riesa elleivät itse muuta, pohtii Asumalahti.
Raumalla on julkisessa keskustelussa ihmetelty, käykö lintujen etu väistämättä ihmisten elinolosuhteitten edelle.
Varsinais-Suomen Ely-keskus tulkitsee sekin lintudirektiiviä 27.8. antamassaan päätöksessä:
”Lintudirektiivin poikkeamisedellytykset eivät tunnista sataman laajennushankkeeseen liittyvää pengertien rakentamista suoraan sellaiseksi tilanteeksi, jolla poikkeamisen luonnonsuojelulain mukaisista rauhoitusmääräyksistä voisi myöntää”.
Rauman selvitys ELY-keskukselle on valmistunut. Asumalahti muistuttaa, että merimetsoon suhtaudutaan käytännön tasolla EU:n eri maissa hyvin monella tavalla direktiivistä huolimatta. Ahvenanmaallakin on eri käytäntö kuin Manner-Suomessa.
Yleisönosastokirjoittelussa väitetään ELY-keskuksen noudattavan ihan omaa Raamattuaan. Perusteluna on se, että Matteuksen evankeliumissa mainitaan erikseen, miten ihminen on hallitseva myös lintuja
Teksti Vesa Veikkola
