Pohjoismaiden suurin lukkitrukki on Valkon telakan järeä ase

Suomenlahden Telakka pitää yllä ainoana kaupallisena telakkana alusten korjauspalveluja Suomenlahdella. Nuori yritys on selviytynyt synnytystuskistaan ja odottaa ensi vuodelta paljon, toimitusjohtaja ja kokenut laivainsinööri Jukka Jaatinen kertoo. Puheet perustuvat Pohjoismaiden suurimpaan lukkitrukkiin, jonka ympärille koko telakan toiminta nivoutuu.

Suomenlahden Telakalla on Valkon satamassa käytössä järeä Ascom BHT 670 -lukkitrukki. Alkuvuonna käyttöön otettu italialaisjätti on 17 metriä korkea ja se painaa 237 tonnia. Laitteen päätehtävä on nostaa ja laskea telakoitavia aluksia sekä liikutella niitä telakan kentällä ja hallissa. Ascom kykenee mallimerkintänsä mukaisesti nostamaan 670 tonnin taakkoja.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Pohjoismaiden suurimmalla lukkitrukilla käsitellään aluksia, jotka painavat enintään 600 tonnia, ovat pituudeltaan 15-75 metriä ja leveydeltään Saimax-luokkaa eli 12,6 metriä. Tällaisia aluksia liikennöi Suomenlahdella noin 150 kappaletta, joten nostoille tulee olemaan kysyntää.

– Ja on jo ollutkin. Teimme Ascomilla ensimmäiset koenostot helmikuussa ja maaliskuun jälkeen meillä on ollut noin 30 kaupallista telakointia, jopa Suomenlahden eteläpuolelta Virosta. Parhaillaan teemme tarjouksia eräälle hollantilaiselle varustamolle, toimitusjohtaja Jukka Jaatinen kertoo.

– Teemme tyypillisesti alusten polttoaineen kulutusta alentavia sekä meriturvallisuutta parantavia töitä. Tällaisia ovat esimerkiksi pohjan puhdistukset ja käsittelyt sekä alusten teknologian uudistaminen, toimitusjohtaja Jukka Jaatinen kertoo.

Telakoinneille riittää kysyntää Suomenlahdella

Hänen mukaansa noin viiden miljoonan euron investointia ei tehty Loviisaan suinkaan summamutikassa. Suomenlahden Telakka Oy selvitti tarkasti alusten korjaustarpeita kyselemällä niistä redareilta, lautta- ja hinaajayhtiöiltä, merivoimilta sekä merialan muilta toimijoilta. Havaittiin, että tarvetta oli paljon.

– Alussa meillä oli tietenkin synnytystuskia esimerkiksi maankäytön suhteen. Jouduimme vaihtamaan maita kolmen metrin syvyydeltä ennen kuin toiminta pääsi toden teolla käyntiin. Nyt käytössämme on puolentoista hehtaarin tontti ja lisää saamme tarvittaessa käyttöön Loviisan kaupungilta. Liikevaihtotavoite on ensi vuodelle kolme miljoonaa euroa, Jaatinen kuvailee alun hankaluuksia.

Lakisääteisten katsastusmääräysten lisäksi aluksia joudutaan telakoimaan muistakin syistä. Erilaiset huollot ja puhdistukset, muutostyöt ja korjaukset, haveritelakoinnit ja toisinaan romutuksetkin kuuluvat normaaliin telakkatoimintaan.

– Teemme tyypillisesti alusten polttoaineen kulutusta alentavia sekä meriturvallisuutta parantavia töitä. Tällaisia ovat esimerkiksi pohjan puhdistukset ja käsittelyt sekä alusten teknologian uudistaminen.

Laivainsinööri Jaatisella on erittäin pitkä kokemus suomalaiselta telakka-alalta. Hän ehti toimia kauan muun muassa Masa-Yardsin ja sitä seuranneiden laivanrakennusyhtiöiden risteilyalusten projektipäällikkönä Helsingin telakalla. Nyt Jaatisen näkemykset on valjastettu modernin telakkatoiminnan johtamiseen Loviisassa.

Suomen ympäristöystävällisin telakka

Valkossa toiminnan sävel on selkeä: lukki nostaa aluksen vedestä, kuljettaa sen joko kentälle tai halliin, jossa tarvittavat työt tehdään tukien päällä. Työn valmistuttua alus lasketaan takaisin veteen. Toiminnassa on paljon etuja, joista yksi on nopeus. Alus saadaan kuiville jopa tunnissa, eikä nosto ei rasita aluksen rakenteita.

Kaikkein suurin hyöty lienee kuitenkin itse telakkatyön suorittamisessa. Työt voidaan tehdä säältä suojattuna hallissa eli erittäin asianmukaisissa ja turvallisissa oloissa. Työssä syntyviä jätteitä ei pääse lainkaan mereen.

Suihkupuhalluksissa telakka käyttää nikkelikuonaa, joka ei synnytä lainkaan kivipölyä. Laivamaaleissa yhtiö toimii symbioosissa NOR-Maalin kanssa. Lahtelaistehtaan tätä nykyä suurin omistajahan on norjalainen laivamaalien globaali markkinajohtaja Jotun A/S.

–  Näiden syiden takia olemme Suomen ympäristöystävällisin telakka, Jaatinen muistuttaa ympäristö- ja vesilupien tärkeydestä ja niiden erittäin tiukoista tulkinnoista nykyaikoina.

– Hallissa toimiminen on Suomen oloissa tärkeää. On ihan eri asia hitsailla esimerkiksi ohjusveneiden alumiinirunkoja sisällä kuin kovassa tuulessa tai pakkasessa ulkona, Jaatinen sanoo.

Jaatinen aprikoi, että kysyntää Ascomin lukille tulee olemaan paljon, eikä se välttämättä rajoitu vain telakkatoimintaan. Laite kykenee muihinkin raskaisiin nostoihin.

– Pystymme siirtämään huomattavan raskaita kappaleita, kuten muuntajia, erikoiskuljetusten ja proomujen tai lauttojen välillä satamassa. Toivomme siis lukille kiireistä jatkoa ja miksei jopa mahdollista pesueenlisäystä tulevaisuudessa.

Nostossa lukki ajetaan noin 50 metristen pistolaitureiden päälle. Nostoliinat lasketaan pinnan alle ja nostettava alus ui niiden päälle.

Konecranesilta arvokasta apua

Jaatisen mukaan Suomelahden Telakka olisi alun perin halunnut ostaa mieluiten kotimaisen lukkitrukin, mutta sellaista ei ollut saatavilla.

– Kysyimme asiaa Konecranesilta. Valitettavasti he joutuivat toteamaan, että yksittäisen erikoistuotteen valmistaminen tulisi CE-hyväksymisten ja muiden vastaavien takia erittäin kalliiksi, vaikka heiltäkin kaikki komponentit ja osaaminen toki löytyisivät.

– Saimme Konecranesilta erittäin arvokasta apua tämän hankinnan tiimoilta. He kävivät kanssamme lujuuslaskelmat ja muut asiat läpi ja totesivat, että tuote vaikuttaa kaikin puolin pätevältä, Jaatinen kertoo.

Italialainen Ascom S.p.A on tunnettu tekijä alallaan. Vuodesta 1972 Modenassa, Ferrarin naapurissa toiminut yritys on toimittanut samanlaisia ja suurempiakin laitteita ympäri maailman. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa siltanosturit ja muut teollisuuden nostolaitteet.

Noin 1,7 miljoonan euron lukkikaupat tehtiin syksyllä 2017 ja viime joulukuussa osia alkoi saapua Loviisaan. Yhteensä 14 puoliperävaunullista rautaa saapui aikataulun mukaan paikalle ja kokoamistyöt hoidettiin telakan omin voimin, italialaisen työnjohdon ohjaamana. Koenostoja päästiin tekemään helmikuussa.

Ja ihan vain vertailun, se Pohjoismaiden toiseksi suurin laite löytyy Göteborgista, jossa sikäläisen lukkitrukin nostokyky on 300 tonnia.

Jääolot vaativat omia pikku keksintöjä

Nostossa lukki ajetaan noin 50 metristen pistolaitureiden päälle. Nostoliinat lasketaan pinnan alle ja nostettava alus ui niiden päälle. Talvella jää voi aiheuttaa pieniä ongelmia tässä, mutta nekin on saatu ratkottua omin voimin ja sangen luovalla tavalla.

– Mietimme muun muassa sitä, miten tämä liikkuu jäisellä alustalla. Lukin renkaiden alla paine on kuitenkin niin kova, että jää käytännössä sulaa ja poistuu renkaiden alta, Jaatinen kertoo.

– Pohdin myös sitä, miten rakenne käyttäytyy, kun toinen pää lukista on avoin eli poikkipalkkeja on vain yksi. Siinäkään ei ole tullut ongelmia vastaan.

Jukka Jaatisen mukaan pistolaitureiden väli pidetään sulana tai sohjoisena paikalle johdetun sadevesiviemärin eli huleveden avulla sekä käyttämällä apuna pienen satamahinaajan potkurivirtauksia.

– Viime vuonnahan oli kova jäätalvi ja tästä talvesta ei kukaan vielä osaa sanoa mitään, Jaatinen tuumii.

Kaikkea se insinööri joutuu Suomen oloissa keksimäänkin.

Teksti Markku Pervilä

Kuvat Antero Aaltonen

Jaa artikkeli
Stena Banneri