Suomen Vesitiet ry:n vuosikokous pidettiin Köydenpunojankadulla tiistaina 11.2. ja siihen osallistui 28 jäsentä. Vuosikokouksessa hyväksyttiin edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tulevan vuoden suunnitelmat että hallituksen kokoonpano. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Staffan Herlin. Puheenjohtajan tehtävistä luopunut Matti Pajula sai kiitosta seitsemän vuoden sitoutumisesta ja työstään vesiliikenteen hyväksi.
– Vesiliikenne on elintärkeä Suomen ulkomaankaupalle ja huoltovarmuudelle. Nykyhetken jatkuvan muutoksen ja herkkyyden huomioiminen on painopisteessä, ei vähäisimpänä Saimaan kanavan tilanne, Staffan Herlin muistutti vastaanottaessaan puheenjohtajuutta.
Herlin painotti sitä, että yhdistyksen tehtävä on välittää tietoa jäsenilleen ja lobata jäsenistön esille ottamia asioita.
– Tämä on nyt nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä kaikkein tärkeintä.
Varapuheenjohtajasta puheenjohtajaksi siirtyvällä Staffan Herlinillä on pitkä kokemus merenkulkualasta. Suoritettuaan kauppatieteiden opintonsa 1983 hän oli yli 40 vuotta Finnlinesin palveluksessa erilaisissa kaupallisissa ja tuotannollisissa tehtävissä sekä Suomessa että Saksassa, vuodesta 1995 lähtien johtotasolla. Staffan on uransa aikana myös vaikuttanut erilaisissa merenkulun järjestöissä ja luottamustehtävissä ja siirryttyään nyt eläkkeelle jatkaa hallitustyöskentelyä alan piirissä.
Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Håkan Fagerström Finferriesiltä, toimitusjohtaja Beppe Rosin Meriaurasta sekä liikenneasiantuntija Sonja Tynkkynen Etelä-Karjalan liitosta. Hallituksen jäseninä jatkavat Matti Pajula, Timo Hatva (Stora Enso), Oscar von Hertzen (Finnshipping), Hannu Kaipainen (Saimaa Terminals), Pekka Koskinen (Brave Logistics), Esa Korhonen (Uittoyhdistys), Vesa Marttinen (Helsingin Satama), Ilpo Pöyhönen (Yara Finland), Peter Seppälä (Kuopion Energia), Jussi Thureson (Schwenk Suomi) sekä Hannu Ylärinne (A-laiturit). Asiatuntijajäseninä jatkaa Juha-Matti Korsi (Traficom) ja uutena aloittaa Tero Sikiö (Väylävirasto).
Vuosikokouksen jälkeen hallitus valitsi yhdistyksen varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Hannu Ylärinteen A-Laitureilta.
Yhdistyksen toimintavuoden erityisenä painopisteenä on rannikko- ja sisävesiliikenteen kehittäminen. Tavoitteena on taata Suomen vesiliikenneväylien, sisävesi- ja rannikkoväylien käytettävyys, turvallisuus ja kilpailukyky kaikissa olosuhteissa, erityisesti Venäjän hyökkäyssodan muutosten myötä.
Vesiliikenteessä valmistellaan myös vihreää siirtymää, kuten ympäristöystävällisten ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöä sekä jakeluinfran kehittämistä. Merituulipuistojen rakentaminen, huolto ja ylläpito vaikuttavat merkittävästi Pohjanlahden meriväyliin ja talvimerenkulun sujumiseen. Lisäksi yhdistys tukee suuren potentiaalin omaavan vesistömatkailun kasvua.
Yhdistys järjestää keväällä Vesitiepäivän sekä syksyllä opintomatkan, ja jäsenistölle jaetaan tietoa alan kehityksestä uutiskirjeissä noin kerran kuussa.
“Logistista kilpailukykyä on vahvistettava”
Vuosikokouksen jälkeen kuulimme Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujalan esityksen “Logistista kilpailukykyä on vahvistettava”.
SKAL ry:n tavoitteena on luoda kilpailukykyä kuljetus ja logistiikka-alan jäsenyritysten kannattavalle liiketoiminnalle ja kasvulle ja samalla vahvistaa Suomen logistista kilpailukykyä. Alalla on käynnissä rakennemuutos, yrityskoko kasvaa ja päästövähennystoimet lisääntyvät ja samalla vastuullisuuden eri muodot korostuvat. Työvoiman saatavuus on haaste, ja sen turvaaminen on välttämätöntä. Yhteiskunnan keskeisten toimintojen ja väestön toimeentulon tarvitsemien kuljetusten turvaaminen on nykyisin entistä tärkeämpää. Väyläinfrastruktuurin toimivuus on kriittistä, erityisesti siviiliyhteiskunnan ja sotilaallisen maanpuolustuksen kuljetustarpeiden yhteensovittamisessa.
SKALissa on pohdittu, mitä tulevaisuudessa tulee ottaa huomioon väestön etelään suuntautuvan keskittymisen jatkuessa. Keskittyvätkö kuljetusyritykset myös etelään? Miten turvataan raaka-ainekuljetukset ja teollisuuden sijoittuminen pohjoisessa ja idässä?
Pitkällä aikavälillä tärkeänä kysymyksenä on heikentävätkö EU:n ilmastotoimet Suomen logistista kilpailukykyä ja miten kehitys vaikuttaa yritysten sijoittumiseen. Suomelle on elintärkeää ylläpitää tämän asian suhteen painetta EU ssa.
Polttoaineveron alennus vuoden 2024 alussa on laskenut polttoaineiden hintaa yli 15 prosenttia. Lisäksi myös maantieliikenteeseen tuleva päästökauppa herättää huolta, sillä sen on arvioitu nostavan dieselin hintaa noin 11 senttiä per litra, ja pahimmillaan arvioita on esitetty vielä korkeammista nousuista.
SKAL näkee Liikennejärjestelmäsuunnitelman kokonaisvaltaisena suunnitelmana, johon kaikki väylämuodot, mukaan lukien vesiliikenne, kuuluvat.
Teksti ja kuvat: toiminnanjohtaja Merja Salmi-Lingren, Suomen Vesitiet ry
