Logomo – Euroopan meripäivä
Yli tuhat päättäjää ja asiantuntijaa pohti Turun Logomossa Euroopan meripäivillä sinisen talouden mahdollisuuksia ja haasteita. Aiheina olivat konkreettisten ratkaisujen löytäminen sinisen kasvun investointien edistämiseksi, merihallinnoinnin parantamiseksi, merialan yhteistyön ja osaamisen kehittämiseksi sekä puhtaan energian hyödyntämiseksi.
Talouden eri toiminnot meren ympärillä työllistää viisi miljoonaa ihmistä Eu:n alueella. Tarvitaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita aloilla joilla ihmiset työskentelevät: merenkulussa, kalastuksessa, merenkulku- ja satamatoiminnoissa, matkailussa ja öljy- ja maakaasu-alalla.
Komissaari Karmenu Vella muistutti avajaisseminaarissa eri merialueiden erilaisuudesta. Itämeren valtiot kuuluvat melkein kaikki Eu:n ja pystyvät sopimaan asioista keskenään. Toisin on Vellan mukaan Välimerellä, jossa esimerkiksi kalastukseen liittyvistä asioista on vaikea sopia. Jos italialainen kalastaja jättää ottamatta kalan niin rajojen ulkopuolella pohjois-afrikkalainen nostaa saman kalan merestä.
Suomi on erityisasemassa silloin, kun puhutaan arktisesta politiikasta ja osaamisesta. Suomi on ainoa maa, jossa satamat jäätyvät talvella ja jäänmurtajaosaaminen on korkealla tasolla. Merkittävää on tietenkin se, että uusia ratkaisuja tehdään koko ajan. Tällaisia ovat muun muassa laivojen uudet polttoaineet ja energiatehokkuuden parantaminen, meren kestävä hyödyntäminen viljelyä kehittämällä tai kierrättämällä meriä rehevöittäviä ravinteita, aalto- ja vuorovesienergiaa hyödyntävät uudet teknologiat.
Seuraavan kerran Euroopan meripäivä järjestetään Poolessa, Englannissa toukokuussa 2017.
Merialojen Navigate-messut Turun Messukeskuksessa
Turun Messukeskuksen Navigate-messut virkistyvät samaa tahtia telakkateollisuuden elpymisen kanssa. Nyt näytteilleasettajia oli 200 paikkeilla. Viimeksi vuonna 2014 järjestetty messutapahtuma veti väkeä 1400 ja esille panijoita oli huomattavasti vähemmän. Kävijämäärä pysytteli samana tänä vuonna, mutta esimerkiksi opiskelijoita oli tällä kertaa vähemmän liikkeellä.
Vuonna 2014 messut järjestettiin merilogistiikka-teemalla. Tänä vuonna oli vuorossa meriteollisuus, logistiikka ja merenkulku. Tapahtuma on järjestäjän mukaan suurin Turun Messukeskuksen oma ammattitapahtuma. Yhteisöllisyys ovat projektijohtaja Krista Ahosen mukaan yksi tärkeimpiä messuja eteenpäin vievä voima.
– Verkostoitumisen tarve on suuri. Kansainväliset verkostot ovat hyvin esillä ja Suomen meriklusterin vahvuudet tuodaan esiin. Nyt esimerkiksi kaksipäiväisessä tilaisuudessa oli 80 aikataulutettua bisnestapaamista kahdeksasta eri maasta, ja Meyer Turku alihankintapäivään oli sata yritystä kutsuttuna, kertoi Krista Ahonen.
Kahden vuoden päästä järjestettävä seuraava messutapahtuma painottuu mahdollisesti entistä enemmän kansainvälisesti.
– Yhteispohjoismaista lähestymistapaa on esitetty, kertoi Ahonen.
Euroopan eri maiden satamista otetut valokuvat kertoivat omalta osaltaan siitä miten erilaisia satamat voivat olla. Kaupallinen hypermoderni konttisatama vertautuu Välimeren idylliseen kalastajasatamaan tai pohjoisen karuun öljysatamaan. Erilaisten satamien merkitys ja haasteet ovat moninaiset.
Yliopistojen monipuolinen anti
Keskiviikkopäivän ohjelmassa oli muun muassa koko iltapäivän mittainen tiedekahvila, jossa teemoina oli yhtä lailla meriympäristön tutkimus kuin merenkulun kaupallinen ulottuvuus tai automatisoidut alukset. Turun Yliopiston rehtori Kalervo Väänänen kertoi, että tutkimusta tehdään neljässä tiedekunnassa ja kymmenessä laitoksessa. Mukana on teknologiaa, biologiaa juridiikkaa, logistiikkaa, joita tarvitaan muun muassa ratkomaan automatisoinnin tuomia haasteita.
Miehittämättömien alusten havitellaan liikennöivän vuonna 2030. Mitään suoranaisia esteitä ei testien aloittamiselle ole. Visiona onkin, että Suomi olisi ensimmäinen maailmassa, jossa hyödynnetään älyliikennettä merellä. Viranomaisten, yliopistojen ja yritysten yhteistyö sujuu hyvin. Haasteita löytyy esimerkiksi kameratekniikassa ja tiedonsiirtokapasiteetissa. Ensimmäiset tekniikkaan liittyvät testit tehdään luonnollisesti miehitetyissä aluksissa. Jos Turun saaristossa onnistutaan pilottiajoissa, pystytään niillä toimimaan missä vain.
– Ala on kuitenkin raskas ja konservatiivinen, muistutti teknologiajohtaja Sauli Eloranta Rolls Roycelta.
Dosentti Ilppo Vuorinen kertoi muun muassa siitä miten merentutkimus voi auttaa myös bisnestä.
– Voidaan hahmottaa miltä Itämeri näyttää kymmenen vuoden päästä. Ilmastonmuutos vaikuttaa jäähän ja jään muodostukseen. Sateisuuden lisääntyminen merkitsee suolapitoisuuden laskua ja siten esimerkiksi kalastukseen.
Messujen seminaariantiin kuului muun muassa esitelmäsarja tuotannon tehostamisesta meriteollisuudessa.
Avauksen pitänyt Jan Meyer muistutti, että 80 % telakalla tehtävistä laivoista tehdään telakan ulkopuolella. Kilpailukyvyn ja tuotannon tehokkuuden parantaminen on merkittävässä roolissa koko meriteollisuuden tuotantoketjussa. Tämä koskee telakkaa, mutta myös alihankkijoita. Asiakasta kiinnostaa lopputuote, ei se miten asiat on järjestetty yrityksessä.
Konsultti Ari Viitanen Carinafour Oy:stä lupasi asiakkaalle merkittäviä kymmenien prosenttien kasvua tehokkuudessa. Vanhat toimintamallit romuttamalla saadaan aikaiseksi todellisia muutoksia. Vaikeinta on Viitasen mukaan käyttäytymisen uudistaminen ja muutos.
