Meripelastusseuran uusia pelastusaluksia voivat myös kansalaiset rahoittaa

Suomen Meripelastusseuran uusia PV2-luokan pelastusaluksia pääsee nyt jouheasti rahoittamaan. Lahjoittajina voivat olla yritykset, yhteisöt ja myös yksittäiset henkilöt. Tänä vuonna vapaaehtoisille on kertynyt jo lähes 1800 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää vesillämme. Miehistöt eivät saa mitään taloudellista korvausta työstään.

Laivanvarustaja-kampanja lanseerattiin Meripelastusseuran järjestämässä Merinaarissa lokakuun alussa Helsingissä. Lehdistöllä oli tilaisuus tutustua myös uudistettuun pelastusristeilijä Jenny Wihuriin.

Suomen Meripelastusseuran Merinaari-tilaisuudessa Helsingissä lanseerattiin Laivanvarustaja-varainhankintakampanja. Kampanja sopii hyvin ajan henkeen, sillä auttaminen ja hyvän tuottaminen on ajankohtaista yrityksissä ja yhteisöissä ja on tavoittanut hyvin myös yksittäisiä henkilöitä.

Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen kertoi, että auttamismuotoja on monia. Nyt Meripelastusseura tarjoaa lahjoittajille mahdollisuuden ryhtyä yhteiskuntavastuulliseksi laivanvarustajaksi lähtemällä mukaan uusien PV2-luokan pelastusveneiden rahoitukseen.

Piiraisen mukaanpelastusveneiden hankinta on Meripelastusseuralle iso taloudellinen ponnistus. Seuran toiminnan päärahoittajan, STEA:n (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus)veikkausvoittovaroista myöntämä avustus kattaa noin 70 prosenttia alusten hankintakustannuksesta.

Jäljelle jäävä omarahoitusosuus on seuran ja sen jäsenyhdistysten hankittava itse.

– Lahjoitustasoja on neljä: Kansimies, Perämies, Päällikkö ja Kommodori. Jo 1000 euron lahjoituksella pääsee mukaan ja lahjoittaja voi valita, minkä paikkakunnan pelastusalukseen tukensa kohdistaa.

Kymmenen uutta pelastusvenettä tulossa

Meripelastusseura on tehnyt sopimuksen Kewatecin kanssa kymmenen uuden PV 2- luokan pelastusveneen hankinnasta. Ensimmäinen, Helsinkiin tuleva vene vastaanotetaan joulukuun puolivälissä. Sen jälkeen lähtevät rakenteille seuraavat veneet, jotka sijoitetaan Kemiönsaarelle, Konnevedelle ja Meri-Lapin Meripelastajien asemalle Tornioon. Veneet valmistuvat vuosina 2019-2020.

– PV2-luokan uudet pelastusveneet soveltuvat kokonsa ja ominaisuuksiensa puolesta meripelastustehtäviin monenlaisissa toimintaympäristöissä ja olosuhteissa sekä rannikolla että sisävesillä. Alusluokan veneet tulevat jatkossa muodostamaan Meripelastusseuran kaluston tehokkaan rungon.

Meripelastajaheimoon voi liittyä jokainen

Meripelastajaheimo-joukkorahoituskampanjaan pääsee mukaan jo 50 euron lahjoituksella. Lahjoittaja saa Meripelastajaheimon kunniakirjan, halutessaan nimensä lahjoittajalistaan ja hyvän mielen.

Piirainen kertoo, että kertyneet varat käytetään uusien apuveneiden hankintaan.

– Pienet ja ketterät apuveneet ovat tärkeä työväline vapaaehtoisille meripelastajille.

Apuvene on usein pelastustehtävien tukitoimissa käytettävä vene, mutta se toimii myös itsenäisesti niissä tehtävissä, joihin se soveltuu kokonsa puolesta. Apuvene palvelee mainiosti myös koulutuskäytössä.

Arktisesta keskustelusta älyliikenteeseen

Meripelastusseuran markkinointipäällikkö Sari Leppävuori on uudenajan Merinaari-nimen takana. Aamupäivän aikana valotettiin tulevaisuusajattelua arktisen osaamisen, älyliikenteen ja sääntöviidakonkin näkökulmasta.

-Erilaisia näkökulmia ja ajankohtaisia asioita avataan jatkossakin ja Merinaari on hyvä alusta tiedottamiselle. Tutusta seminaari-sanasta poiketen Merinaari jo nimensä mukaisesti kytkeytyy tavalla tai toisella merialaan, sen kehitykseen ja ympäristöön. Merinaareja voi olla useamman kerran vuodessa ja niissä voi olla erilaisia painotuksia.

Arktisen talousneuvoston puheenjohtaja ja Arctia Oy:n toimitusjohtaja Tero Vauraste luennoi tilaisuudessa aiheesta Protektionismi lämmittää Arktista. Hänkertoi, että arktisella alueella on 1 000 miljardin euron liiketoimintapotentiaali.

Ehkä yllättäväkin tieto on, että potentiaalista viidennes on lähialueellamme.

– Vaikka alueelliset erot ovat suuret, on Suomessa hyvää arktista erityisosaamista. Arktisen alueen haasteena on se, että lisääntyvän protektionismin vaikutukset tuntuvat alueella muita markkinoita voimakkaammin ja kestävän kehityksen hidastuminen nopeuttaa ilmastonmuutosta.

Älyliikenne tulee ja muuttaa liikkumista

Volvo Car Finlandin toimitusjohtaja Lasse Ahlstedt avasi puheenvuorossaan Miten älyliikenne muuttaa liikkumistammetulevaisuudennäkymiä autonomisesta liikenteestä.

-Mahdollisuus muuttua kuljettajista matkustajiksi on lähempänä kuin arvaammekaan. Autonominen liikenne ja jakamistalous saattavat muuttaa kaupunkikuvaamme merkittävästi tulevaisuudessa.

Kansanomaisesti sanottuna esimerkiksi oma auto voi viedä matkustajansa kaupan eteen ja etsiä tämän jälkeen sopivan parkkipaikan. Sen jälkeen auto voi hakea matkustajat, kun ostokset on tehty.

Pienillä unilla ei tarvitse enää välttämättä lähteä liikenteeseen, sillä autossa voi myös lepäillä tai hoitaa vaikkapa työasioita.

Myös Trafin merenkulkujohtaja Tuomas Routa kuvasi liikenteen lainsäädännössä valmisteilla olevia muutoksia.

-Digitalisaatio ja automaatio tuovat muutoksia myös meriliikenteeseen. Näillä alueilla Suomella on merkittävä rooli kansainvälisen lainsäädännön valmistelussa. Vesiliikennelakiin on tulossa päällikön velvollisuuksia koskevia tarkennuksia.

 

Teksti Mirkka Kortelainen

 

 

Jaa artikkeli
Stena Banneri