Rajavartiolaitoksen Meyer Turulta tilaamien kahden monitoimisen ulkovartiolaivan rakennusprojekti on edennyt perinteiseen varusteluvaiheessa suoritettavaan nimenantoseremoniaan. Perjantaina 22.8.2025 nimettiin ensimmäinen alus Karhuksi.
Seremonia suoritettiin Uudenkaupungin Työveneen telakalla, missä laiva varustellaan ja luovutetaan asiakkaalle talvella 2026. Tilaisuuteen osallistuivat tilaajan edustajina sisäministeri Mari Rantanen ja Rajavartiolaitoksen päällikkö, vara-amiraali Markku Hassinen sekä toimittajina Meyer Turun toimitusjohtaja Casimir Lindholm ja Uudenkaupungin Työveneen toimitusjohtaja Juha Granqvist.
Laivanrakennusperinteiden mukaisesti kummi, rouva Suzanne Innes-Stubb, piti puheen. Varsinainen kaste annettiin puheen jälkeen särkemällä laivan kylkeen samppanjapullo.
– Kaksi laivaa kattava projektimme on saavuttanut merkittävän etapin, kun ensimmäinen aluksista on nyt saanut kasteensa. Karhu on konkreettinen todiste Meyer Turun kyvystä johtaa laivanrakennusprojekteja alusta loppuun asti kumppanitelakoidemme tiloissa, yhä omat korkeat laatuvaatimuksemme saavuttaen. Tänään juhlimme sitä, että ensimmäinen ulkovartiolaiva on saanut lopullisen muotonsa ja saavuttaa valmiuden palvella Rajavartiolaitoksen monipuolisissa ja vaativissa tehtävissä, sanoo Meyer Turun toimitusjohtaja Casimir Lindholm.
– Hanke on saavuttanut tärkeän vaiheen, kun ensimmäinen laiva on saanut nimensä. Uudet monitoimiset ulkovartiolaivat tulevat tarpeeseen perusteellisesti muuttuneessa Suomen turvallisuusympäristössä. Ne parantavat merkittävällä tavalla Suomen merellistä turvallisuutta. Suomalaiset voivat jatkossakin luottaa Rajavartiolaitoksen valmiuteen ja toimintakykyyn, toteaa Rajavartiolaitoksen päällikkö, vara-amiraali Markku Hassinen.
Sekä Suomen että globaalissa turvallisuusympäristössä on tapahtunut viimeisten vuosien aikana merkittäviä muutoksia, jotka ovat perusteellisia ja pitkäaikaisia. Muutos on asettanut uusia ja entistä vaativampia haasteita myös turvallisuusalan toimijoille: uusiin haasteisiin on kyettävä reagoimaan sekä vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti.
Rajavartiolaitoksen suorituskyky avomerellä perustuu merkittäviltä osin monitoimisten ulkovartiolaivojen jatkuvaan operointiin ja valmiuteen. Vähäpäästöiset ja energiatehokkaat uudet ulkovartiolaivat ovat merellä noin 330 vuorokautta vuodessa. Kahden monitoimisen ulkovartiolaivan tilaus on Rajavartiolaitoksen historian suurin yksittäinen investointi.
KAINALO
Rajavartiolaitoksen uusin alus on ainutlaatuinen koko maailmassa
Tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb kastoi Rajavartiolaitoksen tekeillä olevan Turva-luokan ulkovartiolaivan Karhuksi. Kastetilaisuudessa laivan kummi, rouva Innes-Stubb toivotti uudella alukselle myötätuulta ja turvallisia vahtivuoroja.
Alus on toinen niistä kolmesta, joilla korvataan entiset vartio-alukset Uisko ja Tursas sekä Merikarhu, joka on jo siirretty koulutus- ja harjoituskäyttöön.
Karhu on varusteltu jatkuvaan merellä oloon
Rajavartiolaitoksen päällikkö, vara-amiraali Markku Hassinen totesi omassa puheessaan, että vartioalus on varusteltu sekä jatkuvaan merellä oloon, että turvallisuutta ja toimintakykyä ajatellen mitä erilaisimpiin tilanteisiin ja uhkiin.
– Aluksen valvonta- ja vaikuttamiskykyä parannetaan edeltäjiinsä verrattuna ja kybersuoja on täysin uudella tasolla. Vartiolaiva on osoitus siitä, että Suomen laivanrakennuksessa kyetään valmistamaan globaalisti ainutlaatuisia tuotteita, Hassinen muistutti.
– Aikataulussa ja budjetissa pysyminen kuuluvat nekin kilpailuvaltteihin.
Valvontavalmiuden ohella uusissa Rajavartiolaitoksen aluksissa korostuvat mm. ympäristönsuojelu ja energiatehokkuus.
Karhuksi kastettu laiva varustellaan ja luovutetaan Rajavartiolaitokselle talvella 2026.
Uudet laivat ovat käytössä 2050-luvulle saakka. Aluksen rungot valmistaa Baltic Operator Puolassa ja kansityöt sekä varustelun hoitaa Uudenkaupungin Työvene.
Meyer Turulta tilatuista aluksista myös toisen työt on jo aloitettu.
Rajavartiolaitos palasi karhukantaan
Rajavartiolaitoksen Vartiolaiva 2025-hankkeeseen kuuluvan aluksen kastaminen Karhuksi merkitsi samalla paluuta perinteeseen, jossa laivat saavat nimen Euroopan suurimman petoeläimen mukaan.
Rajavartiolaitoksella oli itselläänkin 1994-2019 Merikarhu-niminen vartiolaiva, joka kuitenkin on jo luovutettu koulutus- ja harjoituskäyttöön.
Valtion hallinnoima jäänmurtaja Jääkarhu valmistui vuonna 1926 ja Karhu vuonna 1958. Jälkimmäinen antoi nimen niin sanottuun Karhu- luokkaan, johon kuuluivat myös sen sisaralukset Murtaja ja Sampo. Joskus siihen lasketaan myös Hanse.
Jäänmurtaja Karhu romutettiin 1980- luvulla, kun se vaurioitui liikaa ajettuaan karille Rauman edustalla.
Nykyisessä Arctian hallinnoimassa jäänmurtajistossa ovat mukana nimet Otso, joka on valmistunut 1986 ja Kontio, joka valmistui seuraavana vuonna.
Teksti Vesa Veikkola
