Suomi tähtää kärkipaikalle autonomisten järjestelmien kehityksessä

Autonomisten järjestelmien globaalit markkinat kasvavat nopeasti: robotiikkaan käytetään arviolta 76 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä. Suomi haluaa pysyä mukana tässä kehityksessä uuden autonomisten järjestelmien innovaatioekosysteemin RAAS:in avulla. Innovaatioekosysteemi tähtää yhdeksi alan johtavista kehitysympäristöistä maailmassa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt valtionavustuksen innovaatioekosysteemin toiminnan täysipainoiseen käynnistämiseen.

Kuva: Anastasiia Kanatkina

Autonomiset järjestelmät mullistavat liikennettä ja logistiikkaa ja tekevät niistä tulevaisuudessa tehokkaampia, turvallisempia ja vähäpäästöisempiä. Uudet ratkaisut ja palvelut sekä niillä kerättävä data synnyttävät liiketoimintamahdollisuuksia eri sovellusalueille.

Suomessa on jo nyt vahvoja toimijoita autonomisten järjestelmien tutkimuksessa ja yrityskentällä. Suomalaiset yritykset edustavat maailman kärkeä mm. meriliikenteen, automaattisatamien ja liikkuvien työkoneiden kehittämisessä. Nopeasti muuttuvilla markkinoilla kärkisijan säilyttäminen edellyttää kuitenkin kansallisen osaamisen varmistamista, rajoja rikkovaa yhteistyötä sekä kykyä nopeasti kehittyvän teknologian hyödyntämiseen.

Usean toimijan yhteinen RAAS (Research Alliance for Autonomous Systems) -innovaatioekosysteemi vastaa tähän haasteeseen kokoamalla avaintutkimusorganisaatiot ja muut toimijat yhteen kehittämään uusia ratkaisuja yli toimialarajojen. Tarkoitus on sekä vauhdittaa eri korkean automaatioasteen järjestelmien kehittämistä että uudistaa aihepiirin innovaatiotoimintaa. Tämä on tärkeää, sillä Euroopan laajuisen tutkimuksen mukaan jopa 96 % innovaatioista syntyy ekosysteemien kautta.

– Autonomisten järjestelmien kehittämisessä on huomioitava mm. teknisiä, liiketoiminnallisia ja operatiivisia haasteita, mutta myös lakiin ja sääntelyyn tai eettiseen ja yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen liittyviä kysymyksiä. RAAS:in kaltainen innovaatioekosysteemi mahdollistaa laajoihin systeemisiin haasteisiin tarttumisen, toteaa ekosysteemin koordinaattori Hannu Karvonen.

Ekosysteemin toiminnan painopisteitä ovat mm. maaliikenne, meri- ja satamalogistiikka, liikkuvat työkoneet ja dronet. Näillä sovellusalueilla on paljon yhteisiä piirteitä, ja ne hyödyntävät samoja teknologioita. Yhteistyö tuottaa synergiahyötyjä ja tukee toimialojen välistä ristiin oppimista.

– Aloite RAAS:in perustamiseen on tullut teollisuudesta. Yhden luukun kautta saatava osaaminen auttaa yrityksiä löytämään entistä tehokkaammin ratkaisumalleja konkreettisiin haasteisiin. Lisäksi se tarjoaa yrityksille erinomaisia mahdollisuuksia vaikuttaa alan tutkimusaiheisiin, kertoo VTT:n Co-Creation Manager Ismo Vessonen. RAAS toivottaakin yritykset tervetulleiksi keskustelemaan aihepiirin kehityshaasteista ja löytämään oikeat etenemispolut, osaajat ja kumppanit vauhdittamaan uusien menestystuotteiden ja ‑palveluiden syntymistä.

Innovaatioekosysteemin avulla voidaan kartoittaa Suomen nykyistä osaamista ja tunnistaa kehitystarpeita, joihin tarvitaan vahvistusta myös kansainvälisten partnereiden kautta. Kyseessä on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen kehitysympäristö, joka vahvistaa Suomen profiilia alalla, tukee vientitoimintaa ja houkuttelee ulkomaista osaamista ja investointeja Suomeen.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan RAAS:issa on kyse laadukkaasta ja riittävän mittavasta hankkeesta, jotta pystytään rakentamaan toimiva ja houkutteleva verkosto tukemaan yritysten innovaatiotoimintaa ja koordinoimaan tarvittavien huippuosaajien koulutusta. Keskittymä edistää myös tekoälyä soveltavien yritysvetoisten ekosysteemien kehittymistä sekä arvonlisän luomista autonomisten järjestelmien uuden liiketoiminnan kautta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt valtionavustuksen innovaatioekosysteemin toiminnan täysipainoiseen käynnistämiseen vuoden 2020 syksyyn mennessä. Lisäksi RAAS-hankkeeseen osallistuvat tutkimusorganisaatiot vastaavat osaltaan toiminnan rahoittamisesta.

RAAS-hankkeen käynnistyskumppaneita ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Yrkeshögskolan Novia ja Åbo Akademi. Tämän lisäksi viisi muuta korkeakoulua on liittynyt mukaan käynnistyksen jälkeen. Myös uudet toimijat ovat tervetulleita liittymään mukaan innovaatioekosysteemin toimintaan.

Jaa artikkeli
Paroc Banneri