Vasa-laivan pikkusisko Falken löytyi Suomenlahdelta

Porkkalan edustalle uponnut alus on tunnistettu. Falken on maailman parhaiten säilynyt kuninkaallinen pinassi – nopea, mukava ja ylellinen pienikokoinen alus. Kesäkuussa tehtiin uusia tutkimussukelluksia paikan päällä.

Sukeltaja Kari Hyttinen Falkenin hylyllä. Kuva: Jesse Jokinen

Suomenlahdelle Porkkalan edustalle uponnut alus on tunnistettu 1600-luvun pinassiksi Falken, joka kuului alun perin kuningas Kustaa II Aadolfille ja myöhemmin kuningatar Kristiinalle.

Tutkijoiden mukaan Falken oli tärkeä osa Ruotsin laivastoa niin sotatoimissa kuin merkkihenkilöiden kuljetuksessa. Alus upposi vuonna 1651, mutta sen identiteetti varmistui vasta nyt Unohdettu laivasto -tutkimusohjelman ansiosta.

Hylky löydettiin jo vuonna 1974 ja tunnettiin aiemmin nimillä Varmbådan tai Uunihylky. Aiemmista tutkimuksista huolimatta laivan todellinen nimi ja historia jäivät tuntemattomiksi. 

Ratkaiseva käänne saatiin, kun Suomen meriarkeologisen seuran laatima 3D-malli päätyi Tukholman yliopiston tutkijalle Niklas Erikssonille. Ruotsalaista 1600-luvun laivastoa koskevan kirjallisuuden avulla hän pystyi päättelemään, että kyseessä on nimenomaan Falken.

Falken on kuin pienempi versio Vasa-laivasta: siinä on kolme mastoa, pitkä keulapää, koristeellisia veistoksia ja sivuilla tykkiaukot, Eriksson kertoo.

Alus on noin 35 metriä pitkä ja siihen oli asennettu 16–20 tykkiä, niiden määrä vaihteli vuosien mittaan. 

Falkenin uppoamispaikalla tehtiin uusia tutkimussukelluksia kesäkuussa 2025.

Falken oli huomattavan samankaltainen kuin aiemmin valmistunut isosiskonsa Vasa. Havainnekuva: Niklas Eriksson, Tukholman yliopisto

Kaksi vuosikymmentä käytössä

Falken rakennettiin Tukholmassa vuosina 1630–1631. Laivan rakentajamestari oli luultavasti Hein Jakobsson, joka oli muutamaa vuotta aiemmin saattanut valmiiksi huono-onnisen Vasa-laivan rakennustyöt. Alus tehtiin puolet edeltäjäänsä pienemmäksi, mutta siihen lisättiin tilavat hytit ja muita mukavuuksia Kustaa II Aadolfin toiveesta.

Laivaa käytettiin kahden vuosikymmenen ajan sekä sotilaallisiin että diplomaattisiin tehtäviin. Sen matkustajiin kuului neuvostoja, lähettiläitä, kuninkaallisia ja muita merkkihenkilöitä.

Toisin kuin suuremmat ja tunnetummat alukset, kuten Vasa, Äpplet tai Mars, Falken oli aktiivisesti käytössä. Se oli läsnä monissa tunnetuissa historiallisissa tapahtumissa. Hylystä voidaan oppia paljon siitä, miten tällainen alus toimi ja miten se oli sisustettu, Eriksson kertoo.

Uppoaminen Suomenlahdella

Syksyllä 1651 Falken ajoi karille Porkkalanniemen edustalla Suomenlahden suulla. Laiva oli palaamassa Tukholmaan kuljetettuaan kreivi Erik Stenbockin Narvaan. 

Onnettomuuden tarkkoja syitä ei tunneta. Paikalle lähetettiin pienempi alus nimeltä Ugglan, jonka tehtävänä oli auttaa miehistöä ja pelastaa mahdollisimman suuri osa tykeistä ja varusteista.

Falken näytti luultavasti hyvin samalta kuin tämä Cornelis Verbeeckin noin vuonna 1625 maalaama hollantilainen pinassi. Kuva: Kansallinen merimuseo, Amsterdam, Inv. nr . A.0915

Ruotsin ”sininen” kulttuuriperintö

Unohdettu laivasto – Ruotsin ”sininen” kulttuuriperintö 1450–1850 tutkimusohjelman tavoitteena on kartoittaa, dokumentoida ja tutkia Ruotsin laivastoa meriarkeologisin ja historiallisin menetelmin. Ohjelmassa yhdistetään kirjallisia lähteitä, arkeologisia löytöjä ja nykyaikaista mallintamista.

Hanke kestää vuoteen 2026 ja sitä toteuttavat Tukholman yliopiston merenkulkututkimuskeskus (CEMAS), Ruotsin merenkulku- ja liikennehistorian museot (SMTM) sekä Museovirasto. Rahoituksesta vastaa Riksbankens Jubileumsfond.

Suomalaisesta osuudesta vastaa meriarkeologi Minna Koivikko, jonka johdolla tutkitaan erityisesti Suomenlinnan ympäristön hylkyjä. 

Tutustu Museoviraston julkaisemaan materiaaliin kesäkuun sukelluksista.

Jaa artikkeli
Celebration for Grants 2025