Mahtipontiset veneet valtasivat Messuhallin. Viimeisen päälle kiillotettujen veneiden seasta erottui kuitenkin yksi osasto selvästi: sen seiniä koristaa värikkäät kuvat Itämerestä.
Rantamökkien omistajista eurooppalaisten merialueiden suojelijoita
Meribiologi Anton Lehtinen esitteli hanketta osastolla. Heti ensimmäiseksi herää kysymys, miten tämä on mahdollista? Eikö mertensuojelun ongelma globaalisti ole juuri se, että meri ei kuulu kenellekään? Silloin kukaan ei myöskään kanna vastuuta sen suojelusta.
– Näinhän se on useimmissa muissa maissa, merialueet ovat valtioiden omistuksessa tai eivät kenenkään, Lehtinen selittää.
– Mutta Suomessa tämä on toisin. Jos omistat rantamökin meren ääreltä, vesialuekin saattaa kuulua silloin sinulle. Useat mökkitontin omistajat voivat myös olla osakkaina yhteisomisteisessa vesialueessa.
BSAG:n osaston tarkoitus on houkutella juuri nämä rantamökkien omistajat ihailemaan kuvia Itämerestä ja tekemään hyviä päätöksiä sen puolesta.
– Tämän Elävä Itämeri -hankkeen saavutuksia on esimerkiksi Saaristomeren suurin yksityinen suojelualue Gullkronassa. Siellä on suojeltu jopa 4800 hehtaaria Itämerta, kertoo Lehtinen.
Nyt EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on suojella Euroopan merien pinta-alasta 30 % vuoteen 2030 mennessä. Tämä hanke yhdessä LIFE IP-Biodiversean kanssa tukee EU:n tavoitetta. LIFE IP- Biodiversea on suurempi useamman organisaation hankekokonaisuus, jossa edistetään meriluonnonsuojelua mutta tehdään paljon muutakin työtä Itämeren hyvinvoinnin eteen.
Keskipisteessä monimuotoisen meriluonnon suojelu
Itämeren luontoa on kartoitettu jo vuodesta 2004 VELMU-ohjelman avulla. Nyt keskipisteessä onkin juuri se monimuotoisin meriympäristö, sillä monimuotoinen luonto kestää parhaiten ilmastonmuutosta. Nämä alueet ovat usein yksityisten omistuksessa olevia rantavesiä. Mitä oman mökkivesistön suojelu sitten käytännössä tarkoittaa? Vesistöön ei rakenneta mitään, siellä ei saa vesiviljellä eikä merenpohjaa muokata voimakkaasti. Kalastus ja veneily on toki yhä sallittua. Suojelurajoitukset mietitään erikseen jokaiselle suojeltavalle alueelle niin, että luontoarvot huomioidaan tarkasti. Suojeluprosessia ei tarvitse lähteä yksin hoitamaan, vaan BSAG toimii siinä apuna.
– Valmistelemme hakemuksen ja hoidamme viranomaisviestinnän”, Lehtinen tarkentaa.
– Tarkoitus on tehdä prosessi omistajalle mahdollisimman helpoksi.
VELMU-ohjelman aikana otetut kuvat yllättävät kävijän. Itämeri onkin niissä värikäs, salaperäinen ja jopa eksoottinen. Kuvissa on vitsikkään näköisiä eliöitä, eteläisempien merien hehkuvia värejä ja rutkasti meduusoja. Ne varmastikin innostavat useamman ihmisen suojelemaan meriluontoa.
Itämeri-palkinnon voittaja vähentää ravinnekuormitusta meressä
Perjantaina 16.2 messuilla valittiin myös Itämeri-palkinnon voittaja. Tänä vuonna Suomen Messusäätiön 20 000 euron lahjoituksen nappasi Kiteen Mato ja Multa Oy. Yritys hyödyntää meriruokoa kuivikkeena ja kasvualustana. Tuotetta on hiottu myyntikuntoon jo useampi vuosi, joten se on nyt valmis markkinoille laajemminkin.
Meriruokopohjaisilla tuotteilla voidaan korvata turvepohjaisia tuotteita, joiden käyttöä yritetään nyt vähentää Suomessa muutenkin. Yritys käyttää järviruokoa, jota niitetään rehevöityneiltä rannoilta. Niitto vähentää vesistön ravinnekuormitusta ja samalla ruo´on ravinteet tulevat hyödynnettyä kuivike- ja multatuotannossa.
Lisäksi Kiteen Mato ja Multa hyödyntää tuotannossaan ruokohelpiä. Sitä kasvattavat maanviljelijät jouto- ja suopelloillaan. Helpi niitetään keväisin ja siitä valmistetaan komposti- ja huussikuiviketta sekä jonkin verran kuiviketta eläimille.
Suomen Messusäätiön rahapalkinto jaetaan joka vuosi Vene Båt -messujen yhteydessä. Sen saa henkilö, ryhmä, yhteisö tai yritys, joka on kehittänyt innovaation, ajatusmallin tai keinon, jolla vaikutetaan merien ekologisen tilan parantumiseen. Lisäksi innovaatio tuo Suomelle positiivista imagoa ja siitä voi kehittyä kansainvälisestikin merkittävä.
Teksti Katja Vaulio
