Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO suorittaa maa-auditoinnin Suomessa loka-marraskuussa 2024. Auditoinnin kohteena on IMO:n säätelyn kansallinen hyväksyntä ja voimaansaattaminen kansallisesti, sekä sääntelyn ja päätösten noudattaminen ja merenkulun hallinto Suomessa.
Tätä auditointikierrosta edelsi vuonna 2011 Suomen vapaaehtoinen VIMSAS-auditointi. Auditointi uusitaan aina seitsemän vuoden välein.
Auditointiohjelma on laaja ja mukana ovat kaikki Suomen merenkulun hallinnon toimijat. Ensimmäistä kertaa on laadittu kuvaus, joka kattaa koko hallinnon ja linjaukset sille, miten Suomi vastaa IMO:sta tuleviin velvoitteisiin.
– Edessä on tiukka viikko, jonka aikana meidän on pystyttävä osoittamaan, että Suomi toimii sitoumustensa mukaisesti. Tiivis kansallinen yhteistyö eri hallinnonalojen välillä onkin edellytys selviytyä tulevasta auditoinnista kunnialla. Hyvä arjen yhteistyö ja tiivis yhdessä valmistautuminen on näytön pohjana, erityisasiantuntija, IMSAS -auditoinnin kansallinen yhteyshenkilö Hanna Suutarla kuvailee.
– Auditoinnin piti olla alun perin jo kesä-heinäkuussa, mutta lomakauden takia se siirrettiin ensin syksyyn ja koska IMSAS-prosessia kehitetään myös IMO:n tasolla, IMO:n valmistelevan työryhmän tieltä meidän auditointimme siirtyi vielä kaksi viikkoa eteenpäin. Olemme saaneet nyt paljon siimaa, Suutarla naurahtaa.
Auditointi toteutetaan 28.10 – 4.11.2024.
Auditoinneilla IMO pyrkii varmistamaan, että jäsenvaltiot täyttävät kansainväliset velvoitteensa sekä jatkuvasti kehittävät merenkulkuhallintoaan. Mukana on laajasti Suomen merenkulun hallinnon toimijoita ja auditointiin on valmistauduttu yhdessä.
IMO:n tehtävän on pitää yllä sääntelykehystä, joka ohjaa turvalliseen ja ympäristöystävälliseen kestävään merenkulkuun.
Auditointi selkeyttää merenkulkuhallinnon toimintaa
IMO tarjoaa jäsenmailleen auditoinnin avulla objektiivisen kuvan näiden merenkulkuhallinnon toimivuudesta. Tämä on tilaisuus saada palautetta Suomen onnistumisesta ja kehittymisestä suhteessa muihin jäsenvaltioihin.
Auditointikehyksen taustalla oli se, että jo vuosikymmeniä sitten havaittiin, että jäsenvaltioiden kesken on suuria eroja, eli ne eivät ole oikein yhteismitallisia. Tämän problematiikan ratkaisemiseksi kehitettiin auditointimekanismi.
– Auditointien toivotaan muodostuvan ”syömähampaiksi” IMO:lle, jolla ei ole muuten keinoja puuttua yksittäisiin laivoihin, pätevyyskirjoihin tai ylipäätään käytännön asioihin, Suutarla sanoo.
Ilman jäsenvaltioiden (joita on 175) sääntelyn toimeenpanoa IMO:n säädöskehys on täysin merkityksetön. Jäsenvaltioiden velvollisuus on tuoda säätely voimaan kansallisesti, niin että ne koskevat esimerkiksi Suomen lipun alla purjehtivia aluksia ja merenkulkijoita.
IMO:n säätely toteutuu vain jäsenvaltioiden toimien myötä; kaikki yksittäiset toimet ovat jäsenmaiden toteuttamia. Tällä tarkoitetaan niin alusten tarkastuksia, katsastuksia, liikenteenohjausta, meripelastusta, merenkulkukoulutusta ja pätevyyksien myöntämistä kuin valvontaa ja rangaistusten määräämistä rikkomuksista.
Johdonmukaisuutta ja tehokkuutta täytäntöönpanoon
IMO:n jäsenvaltioiden auditointijärjestelmän (IMSAS) tavoitteena on edistää sovellettavien IMO:n sopimusten johdonmukaista ja tehokasta täytäntöönpanoa ja auttaa jäsenvaltioita parantamaan merenkulkuhallintoaan.
Suomi on valmistautunut auditointiin liikenne- ja viestintäministeriön kokoamalla merenkulkuhallinnon toimijoista auditoinnin koordinaatioryhmän ja ottamalla käyttöön merenkulkuhallinnon toimijat kerran vuodessa yhdistävän merenkulun hallinnon katselmuksen.
Tämän vuoden katselmus järjestettiin 22.8. Paikalla olivat liikenne- ja viestintäministeriö, Traficom, Väylävirasto, Ilmatieteenlaitos, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Uudenmaan ELY-keskus, Rajavartiolaitos, Syke, Tulli, Fintraffic, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, Sisäministeriön pelastusosasto ja Onnettomuustutkintakeskus.
Katselmuksessa käsiteltiin hallinnon suoriutumista, muutoksia toimintakentässä ja tarvittavia korjaavia toimenpiteitä. Katselmusmenettely on myös Suomen työkalu tulevien auditointihavaintojen korjaamisessa ja hallinnon toiminnan kehittämisessä.
IMSAS-auditointikehys sitoo yhteen IMO:n ja jäsenvaltion vastuut. Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n tehtävänä on luoda merenkulkualalle oikeudenmukainen ja tehokas, maailmanlaajuisesti toteutettu sääntelykehys, joka edistää turvallista, luotettavaa, ympäristöystävällistä, tehokasta ja kestävää merenkulkua.
– Kun tällaisesta isosta kansainvälisestä organisaatiosta pöllähdetään johonkin maahan, siellä maan omassa hallinnossa herättää sellaista tiettyä virettä. Se tuo myös esille merenkulkuhallinnon merkittävyyttä hallinnon sisällä.
Kullakin jäsenvaltioilla on puolestaan vastuullaan IMO:n sääntelyn voimaansaattaminen kansallisessa lainsäädännössä sekä toimeenpano ja velvollisuus järjestää merenkulkuhallintonsa niin, että maat voivat täyttää velvollisuutensa lippu-, satama- ja rannikkovaltioina.
– Hallinnon velvoitteet, varsinkin ajatellen Suomea lippuvaltiona, ovat todella tärkeitä ja ne korostuvat auditoinnissa. Niiden volyymi on meillä kuitenkin aika paljon pienempi, jos niitä verrataan vaikka Suomen velvoitteisiin rantavaltiona. Rantavaltiona meiltä edellytetään, että alus kansainvälisiltä vesiltä saapuessaan voi tulla satamiimme ja myös lähteä satamasta turvallisesti. Tähän matkaan mahtuvat niin merisäätiedot, liikenteenohjaus, väylänpito ja merikartoitus kuin meripelastus ja öljyntorjunta. Se muodostaa selvästi suurimman osan Suomen merenkulkuhallinnon budjetista. Kolmas hallinnon operatiivisista tehtävistä ovat Suomen tehtävät satamavaltiona, eli käytännössä satamavaltiotarkastukset (PSC) ja satamien jätehuolto.
Teksti Kari Martiala
