23.10.2024

Täyssähköinen laiva voi liikennöidä Helsinki–Tallinna-reitillä jo 2020-luvun lopulla

Rauma Marine Constructionin tuotekehityksen osastopäällikkö Teemu Kyläkallion mukaan tavoitteeseen pääseminen vaatii monen tahon yhteistyötä ja tavoitteiden sekä aikataulujen synkronointia.

Rauma Marine Constructionin tuotekehityksen osastopäällikkö Teemu Kyläkallio.

Sähköistyminen tulee olemaan Rauma Marine Constructionin tuotekehityksen osastopäällikkö Teemu Kyläkallion mukaan merkittävässä roolissa merenkulun päästöjen pudottamisessa. Se ei luonnollisestikaan ole ainoa vaihtoehto. Soveltuvilla reiteillä ja operointiprofiileillä täyssähköinen laiva on kokonaishyötysuhteeltaan (Grid-to-Wake) erittäin kilpailukykyinen verrattuna muihin vihreisiin energiaratkaisuihin.
– Sähkölaivat voivat tietyillä lyhyillä merireiteillä säästää uusia polttoaineita ja optimoida niiden käyttöä reiteillä, joille akkuteknologia ei ole sopiva ratkaisu, Kyläkallio sanoo.

Milloin sähköisen meriliikenteen kehityshankkeenne lähti käyntiin? Ja puhutaanko siis täysin sähköisestä vaiko jonkinlaisesta hybridimallista?
– Nyt meneillään oleva FUSE-hanke (Future Shipping Electrified) käynnistyi virallisesti huhtikuussa 2023. FUSEssa on kyse nimenomaan täyssähköisestä laivasta, jossa akustot ovat ainoa energian lähde.
– Hanke pohjautuu osin aiempiin Rauma Marine Constructionin kehityshankkeisiin hybridilaivoihin liittyen (Decatrip) ja osin rakennettuihin hybridilaivoihinkin kuten Aurora Botnia eli RMC on ottanut askeleita kohden meriliikenteen sähköistymistä jo useamman vuoden aikana.
 
Onko maailmalla vastaavia? Ainakin Norjassa toimii muutaman kilometrin pituinen vuonoreitti, joka hoidetaan ”sähkölaivalla”.
– Maailmalla on toki sähkölaivoja, mutta tässä kokoluokassa ja tällaisella reitillä (Helsinki-Tallinna) FUSE-hanke on ensimmäinen. Norja on täyssähköisissä ja hybridilaivoissa kehityksessä pitkällä, mutta siellä puhutaan tyypillisesti pienistä maantielautoista, ja reitit ovat lyhyitä.
– Argentiinan ja Uruguayn väliseen liikenteeseen on rakenteilla alumiinirunkoinen 130- metrinen täyssähköinen katamaraani, joka on lähin vertailukohta julkisista projekteista. FUSEssa tutkittava konsepti on tähän verrattuna merkittävästi suurempi, ja esimerkiksi akkukapasiteettia on noin 2,5-kertainen määrä.
 

FUSE-hankkeen lähtökohtana on ollut nykyisen 185-metrisen Helsinki–Tallinna-väliä liikennöivän Viking Line XPRS -laivan korvaaja. Päämitat, kuljetuskapasiteetti ja operointiaikataulu ovat lähtökohtaisesti samoja.

Mikä on kaavailtu aikataulu?
– FUSE-hankkeessa on kyse tosiaan teknistaloudellisesta toteutettavuustutkimuksesta eli aikataulu mahdolliselle projektin realisoitumiselle on hyvin spekulatiivinen. Tähän vaikuttavat monet tekijät. Teknisten ratkaisujen puolesta täyssähköinen Ropax-laiva pystyttäisiin toteuttamaan jo lähivuosina, mutta esimerkiksi satamien latausinfran rakentamisen aikataulu pitää olla synkronoituna itse laivan rakennusaikatauluun.
– FUSE-hankkeessa on tarkasteltu myös näitä aspekteja yhteistyössä sähköverkkoyhtiöiden ja satamien kanssa, sillä täyssähköinen laiva on täysin riippuvainen sähkön saatavuudesta korkealla teholla ja luotettavuudella. Jos kaikki palaset loksahtavat paikoilleen, voisi täyssähköinen laiva olla käytössä kuluvan vuosikymmenen puolella.

Mitä kaikkea tarvitaan toteutumiseen? 
– Täyssähköisen laivan saaminen operointiin vaatii tosiaan monen tahon yhteistyötä ja tavoitteiden sekä aikataulujen synkronointia. Ketjuun kuuluvat telakan ja varustamon lisäksi satamat, sähköyhtiöt, sähköverkkoyhtiöt ja erinäiset järjestelmätoimittajat (akusto, latauslaitteet, jne.).
– Myös sekä laivan että satamien ja sähköverkkojen investointien rahoitus on merkittävä tekijä.
– Myöskään viranomaisten ja luokituslaitosten roolia ei tule unohtaa, kun tutkitaan uudenlaista laivakonseptia.
 
Missä vaiheessa nyt ollaan, mitä seuraavaksi?
– FUSE-hanke jatkuu huhtikuulle 2025 saakka. Tässä vaiheessa tulokset näyttävät lupaavilta eli täyssähköinen Ropax olisi Helsinki–Tallinna-reitille teknisesti mahdollista rakentaa ja olisi varustamolle taloudellisesti kannattava. Laskelmiin liittyy luonnollisesti paljon muuttujia ja epävarmuutta vaikkapa sähkön hinnan ja päästömaksujen (ETS) kehitykseen tulevina vuosina, mutta laskelmissa on pyritty käyttämään konservatiivisia skenaarioita.
– FUSE-hankkeessa tutkinnassa on ollut täysin uusi laiva, mutta toki olemassa olevia laivoja voidaan myös sähköistää. Olemassa olevan laivan päivittäminen hybridiksi on todennäköisesti useimmissa tapauksissa taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin täyssähköiseksi muokkaaminen.  
 
Mikä on sähkölaivan kilpailutilanne verrattuna Suomenlahden tunnelihankkeeseen?
– Tunnelihanketta on vaikea kommentoida pelkästään julkisen uutisoinnin pohjalta, mutta en näe hankkeita varsinaisesti kilpailevina. Tunnelin mahdollisen rakentamisen aikataulu venynee huomattavasti pidemmälle tulevaisuuteen, mutta täyssähköisellä laivalla päästötön kuljetuskäytävä voitaisiin toteuttaa jo lähivuosina.
– Jos tunnelihanke realisoituu, on laiva mahdollista siirtää myös muille reiteille. FUSE-hankkeessa on alustavasti kartoitettu myös muita mahdollisia reittejä, joilla täyssähköinen laivaliikenne olisi mahdollista, ja näitä on runsaasti Itämeren ja Pohjois-Euroopan alueella.
 
Ovatko eri yhteistyötahot jo heränneet? Mikä on valtion rooli?
– Hanke on herättänyt kiinnostusta laajalti, ja lukuisat mahdolliset yhteistyötahot ovat heränneet. Valtion rooli on toistaiseksi näkynyt lähinnä Business Finlandin kautta. BF on ollut osin rahoittamassa nykyistä hanketta, ja keskusteluja on käyty myös seuraavista askeleista.
 
Teksti ja kuva Tapio Rusanen

Jaa artikkeli