Vesiväylien merkitys on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana entisestään. Suomen satamien ulkomaanliikenteessä viennistä 94 % tonneina ja 81 % arvona sekä tuonnista 96 % tonneina ja 88 % arvona kulkee vesitse. (Lähde: Turun Yliopisto, Tilastokeskus ja Tullin Uljas tietokanta)
Kotimaan vesiliikenne on myös kokenut muutoksen, se on puoliintunut huippuvuosien 2018–19 tasosta. Varsinkin Itä-Suomen liikennevirrat on pitänyt miettiä uusiksi. Käytännössä yhteys Itämereen Saimaan kanavan kautta ei ole käytettävissä. Metsä-, energia- ja lannoiteteollisuus kuljettaa nyt raaka-aineensa muita reittejä pitkin ja ne ovat siirtyneet laivoilta jo ylikuormitetuille teille ja raiteille. Vesikuljetukset olisivat kuitenkin ympäristöystävällisin ja tehokkain tapa kuljettaa rahtia ja matkustajia.
Ainutlaatuinen kuljetusmuoto, uitto on noussut pintaan uudelleen. Nyt jo neljä metsäyhtiötä kuljettaa uittaen puuta viidelle tehtaalle. Suomi on ainoa Länsi-Euroopan maa, joka uittaa puuta.
Vesiliikenteelle uusia painopisteitä
Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä luovat uusia tarpeita. Uusien energianlähteiden infra rakentuu.
Esimerkiksi Pohjanlahdelle tullaan todennäköisesti rakentamaan merituulipuistoja väylien ja vesireittien läheisyyteen. Nämä merituulipuistot muuttavat merivirtoja ja jäiden käyttäytymistä ja jäävallien muodostamista. Niille tullaan tarvitsemaan myös jäissä kulkevia huoltoaluksia.
Liikenteeseen tulee myös suurempia vähätehoisempia aluksia, jotka eivät pysty liikkumaan ilman jäävahvistuksia tai jäänmurtoapua.
Jäänmurtokapasiteettia tarvitaan tulevaisuudessakin. Varsinkin Perämerellä jäänmurtajia tarvitaan vielä pitkään. Suomen jäänmurtokapasiteetti alkaa olla osin elinkaarensa päässä, kun samanaikaisesti jäissä kulkevien alusten määrä vähenee, kulkukyky heikkenee ja jäärännien leveystarve kasvaa.
Meri- ja sisävesiväylien toiminnan turvaaminen
Vaikka vesitiet eivät kulu, ne tarvitsevat kunnossapitoa ja parannuksia. Aluskoot kasvavat ja väyliä tulee leventää, syventää ja kääntösäteitä kasvattaa. Lisäksi talvella tarvitaan jäänmurtoavustusta.
Samalla kun tehostetaan vesiliikenteen ohjausta älykkäillä turvalaitteilla, GNSS häirinnät ovat lisänneet tarvetta parantaa nykyisen väylästön merkintää myös perinteisellä tavalla. Siitä syntyy merkittävä kustannusvaikutus, joka vie rahoitusta kaukohallinnalta. Vesiväyläinvestointeihin on varattu vuosille 2025–2032 vain 7 % kaikista väyläinvestoinneista, pääpaino on maayhteyksissä. (Lähde: Väylävirasto)
Älykäs, turvallinen, tehokas ja ympäristöystävällinen liikennöinti edellyttää investointeja myös infraan. Satamilta odotetaan esimerkiksi valmiutta tarjota aluksille maasähköä ja erilaisia uusia käyttöönotettavia polttoaineita. Lisäksi tarvitaan pidempiä laitureita ja varastointialueita esimerkiksi valtaville tuulipuistokomponenteille.
Tehokas liikennöinti tarkoittaa hyvää tilannetietoa, jolloin aluksia ei tarvitse odotuttaa ja energiatehokas, vähäpäästöinen ajaminen mahdollistuu.
Vesiturismista kasvupotentiaalia
Meriliikenteessä matkustajamäärät ovat elpyneet jo lähelle koronapandemiaa edeltäviä lukuja. Meriliikenteen matkustajat vuonna 2023: Viroon 55 %, 7,2 milj. matkustajaa, Ruotsiin 44 % eli 5,8 milj. matkustajaa ja muualle kuten Saksaan 1 %. (Lähde; Tilastokeskus)
Sisävesiliikenteessä vesiturismia voisi kasvattaa. Tällä hetkellä sisävesiliikenne palvelee erityisesti Itä-Suomen teollisuutta ja matkustajaliikennettä yhteysaluksin.
Vesistömatkailusta löytyy kasvupotentiaalia. Kun ilmasto lämpenee, turistit haluavat uusia elämyksiä kohtuullisessa ilmanalassa, nauttien puhtaasta vedestä ja rauhasta. Onnistuaksemme tässä tarvitsemme aitoa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja kykyä investoida infraan.
Vesiteiden merkitys kansantaloudelle
Vesiliikenne ei kilpaile muiden kuljetusmuotojen kanssa vaan on yksi osa logistiikkaa, liikenneyhteydet satamiin ja satamista pitää toimia jouhevasti ja kustannustehokkaasti takamaayhteyksien tuella.
Suomen Vesitiet ry:n rooli on toimia eri toimijoiden yhteistyöfoorumina, yhdistäjänä, sekä havainnoida kehityskohteita. Yhdistys haluaa olla kumppani kattavalle kattaukselle Suomen teollisuutta sekä alan muille toimijoille kuten kaupan logistiikalle, varustamoille, satamille ja viranomaisille.
Toimivien vesiteiden merkitystä ei voi liikaa korostaa, niiden tulee taata Suomen vienti ja tuonti, elinkeinoelämän toimintavarmuus sekä turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Ne ovat vesisuonet kansantalouden sydämeen.
Merja Salmi-Lindgren
Suomen Vesitiet ry:n toiminnanjohtaja
