Aker Arctic on suunnittellut ja kehittänyt konsepteja aluksiin, jotka pystyvät itsenäisesti murtamaan jäätä ja operoimaan jäätyvillä alueilla, mikä korostaa yhtiön vertaansa vailla olevaa asiantuntemusta tällä erityisalueella.
Yrityksen jäämallikoetausta juontaa juurensa 1960-luvun lopulle, kun Exxonin tankkeri TS Manhattan muunnettiin Luoteisväylää varten silloin jäänmurtokokemuksestaan tunnetun Wärtsilän avustuksella. Tämä arktisen merenkulun keskeinen virstanpylväs sytytti ajatuksen luoda Suomeen jäämallikoeallas jääkelpoisten alusten suorituskykyjen arviointiin.
Wärtsilä Icebreaking Model Basin (WIMB) vihittiin käyttöön Vallilan väestösuojassa vuonna 1969 ja loi pohjan Suomen huippuluokan jääosaamiselle. Neljätoista vuotta myöhemmin rakennettiin uusi laitos, joka sai nimekseen Wärtsilä Arctic Research Center (WARC), joka palveli laivanrakennusteollisuuden ohella myös yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Vaikka tutkimuskeskuksen omistajuus ja nimi muuttuivat ajan myötä, sen ydintoiminnot säilyivät vankkumattomina.
Jäämallikoe Wärtsilä Icebreaking Model Basinissa (WIMB) 1969-1983.
Myrskyisät ajat
1990-luku toi haasteita, muun muassa Neuvostoliiton hajoamisen ja pitkäaikaisten yhteisprojektien päättymisen. Länsimaisten öljy-yhtiöiden uusi kiinnostus arktisia öljy- ja kaasuvarantoja kohtaan loi kuitenkin kysyntää suomalaiselle jääosaamiselle. Tänä aikana Suomessa kehitettiin uudenlainen sähköinen atsimuuttipropulsioyksikkö — Azipod®. Tämä puolestaan johti vallankumoukselliseen Double-Acting Ship -konseptiin (DAS™), joka keksittiin itsenäistä jäänavigointia varten.
Historiallinen vaihe Aker Arcticille tuli, kun Aker-konserni hankki Suomen telakat omistukseensa ja iroitti jääteknologiaosaamisen Aker Yardsin Helsingin telakalta ja perustutti uuden teknologiakeskuksen Helsingin Vuosaareen.
Mikko Niini, Aker Arcticin toimitusjohtaja vuosina 2005-2014, korostaa alkuperäisten omistajien Aker-konsernin, Wärtsilän ja ABB:n tukea luotaessa yrityksen kansainvälisen menestyksen identiteettiä.
– He luottivat asiantuntemuksemme ja auttoivat meitä vakiinnuttamaan asemamme itsenäiseksi globaaliksi jääosaamisen partneriksi kansainvälisille asiakkaille, Niini sanoo.
– Ensimmäiseen täydelliseen laivasuunnitteluprojektiimme, arktiseen konttilaivaan, sisältyi poikkeuksellinen lauseke, jonka mukaan asiakas sai peruuttaa tilauksen, jos jään suorituskykyä koskevia tavoitteita ei saavuta. Tämä onnistunut referenssi oli avain luottamukseen.
Teknistä huippuosaamista alusta alkaen
Niini kiittää myös silloisen MARC:n asiantuntijoita ja Helsingin telakalta siirtyneistä kokeneista suunnittelijoista muodostunutta alkuperäistä tiimiä, joka on varmistanut yrityksen teknisen huippuosaamisen alusta alkaen.
Niinin mukaan kasvuprosessissa avainasemassa oli uuden teknologian ja uusien toimintojen kehittäminen yhdessä omistajien kanssa. Esimerkkeinä mainiten DAS™-periaateen ja vision arktisista nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkereista. Hän mainitsee myös epäsymmetrisen vinon jäänmurtajan erityiseksi haasteeksi, joka osoitti, että villeimmistäkin innovaatioista voi tulla menestys.
– Kaiken kaikkiaan kaikki onnistumisemme olivat yhteistyön tulosta; varustamojen, asiakkaiden ja laivoja rakentavien telakoiden kanssa.
Strategista kasvua
Vuosina 2014–2024 toimitusjohtajana toiminut Reko-Antti Suojanen korostaa yhtiön strategista päätöstä keskittyä edelleen jäätämurtaviin aluksiin, mutta samalla laajentaa palveluita mallikokeista ja konsultoinnista rakennettavien laivojen suunnitteluprojekteihin.
– Tämä vaati lisää asiantuntijoiden rekrytointia ja järjestelmällistä jäänmurtavien- ja jäävahvistettujen alusten palveluvalikoiman kehittämistä, Suojanen kertoo.
Innovatiivisia virstanpylväitä
Suojanen mainitsee useita uraauurtavia hankkeita, jotka määrittelivät yrityksen ensimmäiset vuosikymmenet ja antoivat tilaa uusille innovaatioille ja liiketoiminta-alueille.
Arktisten 300 metristen LNG-säiliöalusten kehittäminen uraauurtavilla ominaisuuksilla, jotka mahdollistivat ympärivuotisen arktisen toiminnan, asetti alalle uudet standardit. Projekti kehittyi yhteistyössä loppuasiakkaiden, laitetoimittajien ja rakentavien telakoiden kautta.
– Arktiset moduulien kuljetusalukset olivat poikkeuksellisia korkeine Polar 3 -jääluokkineen ja perinteisellä akselilinja-propulsiolla”, Suojanen sanoo.
– Tämä avasi tarpeen arktisille potkureille, jotka perustuivat suunnitteluosaamiseemme ja avasi uuden markkinasegmentin Aker Arcticille. Sen jälkeen on tehty monia onnistuneita propulsiotoimituksia.”
Aker Arcticin suunnittelema ja Suomessa rakennettu jäänmurtaja Polaris muodustui näyttelyksi uusille innovatiivisille ratkaisuille, kuten kolmannen atsimuuttilaitteen sijoittamisen keulaan ja LNG:n polttoaineena. Projekti oli tärkeä moneltakin näkökannalta.
– LNG:n käyttö polttoaineena jäänmurtossa oli uutuus yhdessä kolmen azimuth-laitteen propulsiokonfiguraation kanssa. Tämä mahdollisti merkittävästi paremman ohjattavuuden ja suuremman tehokkuuden sekä jäänmurto- että avustustyössä, Suojanen toteaa.
– Lisäksi alus rakennettiin Arctechin Helsingin telakalla, läheisillä siteillä Aker Arcticiin, mikä osoitti jälleen kerran hyvin toimivan yhteistyön suunnittelijan ja telakoittemme välillä.
Lupaukset on lunastettava
Viimeaikaisia kohokohtia ovat Kanadan uusien Polar Icebreaker and Multi-Purpose Vessels (MPV) -alusten suunnittelu, jotka sisältävät huipputeknologioita, kuten jääkuormien seurantajärjestelmän, joka mahdollistaa reaaliaikaisen rakenteellisen kuormituksen analysoinnin jään peittämillä merillä.
– Le Commandant Charcot, raskaan jäänmurtajan ja ylellisen expedition-risteilyaluksen yhdistelmä, oli erittäin mielenkiintoinen suunnitteluprojekti. Se on osoittautunut menestykseksi ja tarjoaa turvallista matkustamista kaukaisille arktiselle alueille, Etelämantereelle ja Grönlantiin, Suojanen lisää.
– Aker Arctic on ansainnut vahvan maineen syvällä asiantuntemuksellaan, joka herättää luottamuksen yhtiön kykyyn pitää lupaukset.
Mallikokeet jatkuvat
Edistyksellisten laivojen suunnitteluprojektien lisäksi Aker Arctic on säilyttänyt sitoutumisensa mallikokeisiin 56 vuoden kokemuksella. Nykyinen vuonna 2006 vihitty jääallas sijaitsee samassa rakennuksessa suunnittelutoimiston kanssa Helsingissä.
– Mallijäätä ja koeteknologiaa päivitetään jatkuvasti uusimmalla tekniikalla ja kokeissa käytetään huippuluokan tietokoneita, instrumentteja ja laitteita. Esimerkiksi autonomisia malleja esiteltiin muutama vuosi sitten, Suojanen toteaa.
Muutoksiin sopeuduttava
Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022 seurannut geopoliittinen muutos sai Aker Arcticin lopettamaan kaiken toiminnan venäläisten asiakkaiden ja projektien suuntaan. Yhtiö keskittyi aloitteisiin samanmielisten kansainvälisten kumppaneiden suuntaan, kuten Kanadan, Suomen ja Yhdysvaltojen marraskuussa 2024 allekirjoittamaan ICE-Pactiin.
Mika Hovilainen, toimitusjohtaja vuodesta 2024, korostaa yhtiön tulevaisuuteen suuntautuvaa visiota:
– Jatkamme jäänmurtoalan osaamisemme ja johtavan roolin edistämistä kehittämällä ratkaisuja, jotka hyödyntävät laajaa kokemustamme ja täyttävät asiakkaiden odotukset.
Nykyään Aker Arctic on ainoa yksinomaan jäänmurtoaluksiin erikoistunut organisaatio maailmassa. 56 työntekijän tiiminsä ja yli 15 miljoonan euron (2024) liikevaihtonsa ansiosta se jatkaa innovaatioiden ja teknologisen kehityksen kärjessä.
Teksti Catarina Stewen
