Turkulainen varustamo Rederi AB Nathalie eli RABN on siirtänyt MV Jolie -aluksen Kyproksen lipun alta Suomen lipun alle. Liputus tehtiin 18. toukokuuta 2026.
Päätöksen taustalla ovat varustamon mukaan muun muassa operoinnin tehokkuus, yhtenäinen toimintakulttuuri sekä suomalaisen merenkulun merkitys huoltovarmuudelle.
Viime vuonna hankittu Jolie oli RABN:n ensimmäinen ulkomaisen lipun alle rekisteröity alus. Varustamon mukaan kokeilu osoitti, että operointi suomalaisella toimintamallilla ja kotimaisella miehistöllä on sille toimivampi ratkaisu.
Suomen lipun alle siirtymisen myötä Jolie operoi jatkossa samoilla periaatteilla kuin varustamon muut alukset. Samalla aluksen kotipaikka, miehistö sekä siihen sovellettava lainsäädäntö ja työehdot muuttuvat.
Kokeilu toi vertailupohjaa
RABN:n kaikki alukset ennen Jolieta oli liputettu Suomeen. Jolien kohdalla varustamo halusi saada vertailupohjaa sille, miten operointi muun EU-lipun alla onnistuu.
”Kokeilun jälkeen meille on selvää, että toimintamme on sujuvampaa, kun aluksilla on oma, yhtiön toimintakulttuurin omaksunut miehistö”, sanoo RABN:n toimitusjohtaja Antti Partanen yhtiön tiedotteessa.
RABN:n mukaan pitkät työurat ja urapolut yhtiön sisällä ovat sen aluksilla tyypillisiä. Varustamo katsoo, että ne luovat pohjan tehokkaalle toimintamallille.
Suomen lipun alla toimiminen tukee yhtiön työkulttuuria, mutta tuo varustamon mukaan mukanaan myös haasteita.
”Kansainvälisessä kilpailussa varustamolle on tärkeää säilyttää kilpailukyky ja toiminnan tehokkuus. Suomen lipun asema kansainvälisessä kilpailussa ei ole itsestäänselvyys, ja kilpailu on kovaa”, Partanen muistuttaa.
Miehistölle annetaan vastuuta
Varustamon mukaan Joliella ei Kyproksen lipun alla voitu ylläpitää samanlaista toimintakulttuuria kuin yhtiön muilla aluksilla. Tämä heikensi tehokkuutta.
”Mallimme perustuu siihen, että miehistölle annetaan paljon vastuuta ja vapautta eikä kaikkea kontrolloida toimistosta käsin. Suomalainen osaaminen ja merenkulkualan koulutus tukevat osaltaan itsenäistä työskentelyä. Tästä saimme hyvää vertailudataa Jolien ollessa Kyproksen lipulla, jolloin laivaa operoitiin kuten muiden eurooppalaisten kilpailijoiden laivoja operoidaan”, Partanen selittää.
Jolien liputus Suomeen toi Suomen lipun alle kymmenen uutta työpaikkaa.
RABN:n mukaan varustamoiden liputuspäätöksillä on kuitenkin myös laajempia vaikutuksia kotimaisen merenkulkualan tulevaisuudelle.
Harjoittelupaikoilla on merkitystä
Partasen mukaan merenkulkualalla on pulaa työntekijöistä, ja suomalaiset varustamot tarvitsevat lisää osaajia.
”Alallamme on työntekijöiden saatavuusongelma, ja kaikki suomalaiset varustamot haluaisivat lisää osaajia. Kuitenkin vain osalle merenkulkualan opiskelijoista löytyy riittävästi harjoittelupaikkoja kotimaisten varustamojen laivoilta. RABN:lle on tärkeää kantaa sosiaalista vastuuta myös siitä, että Suomeen liputetuille laivoille otetaan harjoittelijoita”, Partanen korostaa.
Suomalaisen tonniston merkitys korostuu myös huoltovarmuudessa. Suomen viennistä ja tuonnista noin 96 prosenttia kulkee meritse. Jos meriliikenteeseen tulisi häiriöitä lähivesillä, kotimaan kuljetukset hoidettaisiin ensisijaisesti suomalaisilla aluksilla.
”Kun liputuspäätöksiä tehdään varustamojen näkökulmasta, on erittäin tärkeää, että kotimainen merenkulkupolitiikka on pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Jos toiminnan jatkuvuus ja huoltovarmuus halutaan varmistaa kaikissa tilanteissa, ei hätiköityihin ratkaisuihin ole varaa”, Partanen painottaa.
Vaula Aunola
