Telakalla on nyt seitsemän aluksen tilauskanta ja työtä riittää vuoteen 2025 saakka. Suoraan telakka työllistää 4100 ja väliaikaisesti 4000 henkilöä henkilötyövuosina laskettuna. Tilausten arvo on kahdeksan miljardia euroa.
Verotulovaikutukset jäävät Varsinais-Suomeen, sillä Meyer Turun henkilökunnasta asuu Turussa melkein puolet ja Varsinais-Suomessa 98 prosenttia. Pendelöintiä muualta maasta on vähän. Silti Uudellamaalla esimerkiksi muut kun työllisyysvaikutukset ovat lähes samaa tasoa kuin Varsinais-Suomessa.
Ulkomaalaisia työntekijöitä on noin 2000 viidestäkymmenestä eri maasta. Perehdytystä annetaan 18 eri kielellä. Omasta henkilöstöstä vain noin 3 prosenttia on ulkomaalaisia.
– Raportin sisältö on odotusten mukainen ja heijastelee käsityksiämme vaikutuksista. Oma henkilöstömme on kasvanut neljän kasvuvuoden aikana 300 henkilöllä. Kasvu hidastuu ja päättyy vuoteen 2023 mennessä. Nuoria on rekrytoitu paljon. Kasvuvauhti tasaantuu, mutta rekrytointeja tehdään edelleen muun muassa eläköitymisen vuoksi. Kun nuoria tulee alalle myös toimintakulttuuri muuttuu hiljalleen, valaisi Meyerin varatoimitusjohtaja Tapani Pulli.
Saksan osuuden voimakasta kasvua Pulli selittää strategisella valinnalla.
– Ulkomaisen toiminnan arvon muutos selittyy sillä, että sisartelakalla Saksassa Rostockissa tehdään isoja lohkoja kokonaistoimituksena.
Raportista selviää että toimialasta riippumatta projektinjohtotaitoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa kaikilla toimialoilla. Muita osaamistarpeita on muun muassa digitalisaation tuomat osaamistarpeet. Hitsaus ja lvi-tekniikka saivat mainintoja.
Telakan kasvulle tärkeitä kulmakiviä ovat osaava työvoima, koulutus, houkuttelevuus ja työperäisen maahanmuuton helpottaminen. Lyhytkestoinen täydennyskoulutus nähtiin valtaosassa tärkeimpänä muotona.
– Meillä perinteisten laivanrakennusalojen lisäksi on projektijohto- osaaminen noussut tärkeäksi alueeksi. Digitaalinen osaaminen tulee normaalin osaamisen lisänä. Laivat rakennetaan edelleen pääosin Suomalaisin voimin. Telakalla on omaa koulutusta ja muun muassa työnjohtajakoulutusta annetaan, jota ei muuten Suomessa ole.
Kasvun myötä liikennemäärät kasvavat ja logistiikan hallitseminen nousee tärkeäksi tekijäksi. Panostus infrastruktuuriin on kaupungin ja maan hallituksen tahdon varassa. Hyvää yhteistyötä tehdään monilla alueilla yrityksen ja kaupungin välillä. Tunnin juna ja DI-koulutuksen saaminen Turun yliopistoon antavat vinkkiä hallituksen ymmärryksestä asiaan.
Selvityksestä poimittua
Telakalla oli suoria toimittajayrityksiä vuonna 2018 yhteensä 1246, joista valtaosa oli kotimaisia. Niiden vaikutusalue on pitkälti Varsinais-Suomessa, mutta lopulta verkosto kattaa koko Suomen ja toimittajia on 109 kunnasta.
Ulkomaisista toimittajista Saksan osuus on suurin (44%), mutta arvoltaan se vastaa 72%. Nousua on 2016 vuoden 27 prosentista peräti 72 prosenttiin.
Kotimaassa toimitusten vajaan miljardin arvosta suurimmat potit jakaa Varsinais-Suomi (48%) ja Uusimaa (39%). Varsinais-Suomesta Turun seutu saa arvosta 95 %. Yllättävää on Helsingin osuus (28 %), joka selittyy pääkonttoreiden asemalla. Yhteisöveroa maksetaankin huomattavasti pääkaupunkiseudulle. Osuus on puolet enemmän kuin Varsinais-Suomeen tulevat yhteisöverot, kun taas verotulovaikutukset jäävät Varsinais-Suomeen.
Brahea-keskuksen laatima Turun kaupungin ja Meyer-Turun tilaama selvitys peilaa Turun telakan ja sen verkoston aluetaloudellisia vaikutuksia. Tiedot ovat peräisin pääosin vuodelta 2019. Taloudelliset tunnusluvut ovat vuodelta 2018. Osaamistarpeiden kartoitukseen vastasi 57 eri kokoista yritystä. Raportti tehtiin edellisen kerran kaksi vuotta sitten.
Teksti Tero Elsilä
Lisätietoja:
Tapio Karvonen, erikoistutkija, Brahea-keskus, 040 779 9482 / tapio.karvonen@utu.fi
Tapani Mylly, Meyer Turku Oy, viestintäpäällikkö, 050 560 2464 / viestinta@meyerturku.fi
Esa Tuomisto, johtava asiantuntija, Turun kaupunki, 050 559 0514 / esa.tuomisto@turku.fi
