12.07.2021

EU komission suuri ilmastopaketti julkaistaan tällä viikolla

Euroopan unionin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2050. Nyt määritellään toimet tavoitteen saavuttamiseksi.

Kuva: Shutterstock

Euroopan unionin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2050. Tämän saavuttamiseksi jäsenmaiden johtajat sitoutuivat joulukuun 2020 huippukokouksessa 55 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Vertailukohtana ovat vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöt.

Komission odotetaan julkaisevan 14. heinäkuuta suuren ilmastopaketin (Fit for 55), joka sisältää lukuisia lainsäädäntöaloitteita eri sektoreille. Ilmastopaketissa on aloitteita, joilla vähennetään liikenteen päästöjä niin tie-, meri- kuin lentoliikenteessä.

– Tarkkaa sisältöä ei vielä tiedetä, mutta ennakointimme ja vaikutustyömme pohjalta meillä on kohtuullinen kuva kokonaisuudesta. Useiden aloitteiden vaikutukset riippuvat merkittävästi valittavista toteutusvaihtoehdoista, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kirjoittaa blogissaan.

– Suomi on jo ennakkoon viestinyt komissiolle näkemyksiään ja vaatimuksiaan. On aina parempi saada omat tavoitteensa huomioiduksi alkuperäiseen esitykseen, mutta joka tapauksessa komission esitys on vasta alkupamaus monen vuoden neuvottelulle, jonka varrella päädytään muutoksiin ja kompromisseihin.

Päästökauppadirektiivi uudistuu

Harakan mukaan eniten komission paketissa kiinnostaa ehdotus päästökauppadirektiivin muuttamiseksi.

– Päästökaupassa päästölle asetetaan katto, jota ei saa ylittää. Jokaisella toimijalla on oltava oman toimintansa päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Päästökaupassa toimija voi joko vähentää omia päästöjään ja myydä päästöoikeuksia, tai ostaa tarvitsemiaan päästöoikeuksia muilta. Kun päästöoikeuksien kokonaismäärää supistetaan, päästöjä saadaan vähennetyksi haluttu määrä.

– Lentoliikenne on ainoana liikennemuotona EU:n päästökaupan piirissä. Nyt komissio tulee antamaan ehdotuksen merenkulun ja todennäköisesti myös tieliikenteen päästökaupasta.

– Nykyinen teollisuuden ja EU:n sisäisen lentoliikenteen kattava päästökauppajärjestelmä on vähentänyt teollisuuden päästöjä merkittävästi, lentoliikenteessä vähemmän. Päästöoikeuksia on jaettu ilmaiseksi, mikä on heikentänyt järjestelmää, ja odotamme komission ehdottavan ilmaisjaon vähentämistä ja ennen pitkää poistamista.

– Merenkulun päästökaupan keskeisistä kysymyksistä ei ole vielä tietoa. Kansallisesti tärkein tavoitteemme on, että talvimerenkulun erityisolosuhteet huomioidaan. Jos jäävahvistetut alukset, jotka vääjäämättä kuluttavat paljon polttoainetta, eivät saa omaa luokitustaan, Suomen suhteellinen kilpailukyky uhkaa heiketä ja kuljetuskustannukset kasvaa kohtuuttomiksi.

– Myös päästökaupan maantieteellisellä kattavuudella on suuri merkitys.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi viime viikolla selvityksen merenkulun päästökaupan vaikutuksista merenkulun kustannuksiin, kansantalouteen ja Suomen kilpailukykyyn.

Lentoliikenteen ja merenkulun uusiutuvat polttoaineet

Uusiutuvilla polttoaineilla vähennetään päästöjä erityisesti muissa liikennemuodoissa kuin henkilöautoissa.

– Yhtenä keskeisenä aloitteena komissio tulee todennäköisesti esittämään jakelu-, sekoite- tai käyttövelvoitetta uusiutuville polttoaineille lentoliikenteessä. Tavoite on samansuuntainen Suomen hallitusohjelmaan kirjatun lentoliikenteen jakeluvelvoitteen kanssa. Tiedossa ei ole, sovellettaisiinko jakeluvelvoitetta vain EU:n sisäisiin lentoihin vai myös EU:n ja kolmansien maiden välisiin lentoihin.

– Merenkulun uusiutuvien polttoaineiden ehdotus tulee kohdistumaan polttoaineiden kysyntään, eli päästörajoja asetetaan aluksilla käytettäville polttoaineille tai muille käyttövoimille. Päästörajat tiukentuisivat ajan myötä, mikä lisäisi nollapäästöisten polttoaineiden ja käyttövoimien kysyntää.

– Ehdotus sisältää maasähkön käyttövelvoitteen osalle aluksista ja todennäköisesti myös elementin, jonka avulla palkitaan päästörajat alittavia toimijoita. Tulevan säädöksen soveltamisala on todennäköisesti sama kuin meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta annetussa MRV-asetuksessa (monitoring, reporting and verification).

Vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfradirektiivin päivitys

– Nykyinen direktiivi asettaa jäsenmaille suosituksia vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja latauspisteiden vähimmäismääristä. Lainsäädännön päivittämisen tavoitteena on se, että päästöttömiä ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja ja aluksia otetaan nopeammin käyttöön.

– Komissio tarkastelee nyt vaihtoehtoja aiempaa sitovammiksi tavoitteiksi sekä arvioi, miten varmistetaan infrastruktuurin ja sen palveluiden yhteentoimivuus.

– Suomi on kannattanut vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelun edistämistä lainsäädännön keinoin. On tärkeää, että jakeluinfran yhtenäisyys ja alueellinen kattavuus varmistetaan sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuutta parannetaan.

EU-toimet täydentävät Suomen tekoja

– Tulevat EU-tason toimet täydentävät kotimaisia liikenteen päästövähennystekoja, joista valtioneuvosto linjasi toukokuussa 2021. Tuolloin valmistui kolme periaatepäätöstä Suomen tie-, lento- ja vesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Eri liikennemuotojen EU-tason toimet voivat myös vähentää tarvetta kansallisille toimille.

– EU-komissiolta edellytetään nyt tasapainoisuutta kunnianhimon ja toteutettavuuden välillä. Liian pitkälle viedyt, yksityiskohtaiset ja riidanalaiset tavoitteet pitkittävät neuvotteluita jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kanssa, jolloin hyvät tarkoitukset eivät toteudu kohtuullisessa ajassa. Suomi kannustaa realistista ohjelmaa, joka voi tukea omaa, vielä rohkeampaa tavoitettamme hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035.

Ministeri Timo Harakan blogi: Komission suuri ilmastopaketti julkaistaan heinäkuussa – neljä teemaa liikenteestä

 

Jaa artikkeli
portofnaantali