26.03.2024

IMO:n meriympäristön suojelukomitean istunnossa hyväksyttiin tulevan sääntelykehikon pääpiirteet

Suomi pitää tärkeänä, että alusten kulku jäissä ja jäävahvistetut alukset huomioidaan neuvoteltavissa päästövähennyskeinoissa.

Kuva: iStock

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriympäristön suojelukomitea kokoontui Lontoossa 18.–22.3.2024. Komitean 81. istunnossa neuvoteltiin maailmanlaajuisista toimista alusliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Meriympäristön suojelukomiteassa (Marine Environment Protection Committee, MEPC) neuvoteltiin myös muun muassa painolastivesien sääntelystä sekä rikin- ja typenoksidien rajoitusalueista arktisille vesille.

Tavoitteena on, että meriliikenne on hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä tai sen tienoilla kansalliset olosuhteet huomioiden. Vuoteen 2030 mennessä alusten kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää vähintään 20 % vuoteen 2008 verraten, ja vuodelle 2040 asetettu välitavoite on vähintään 70 %. IMO:n jäsenvaltiot sopivat heinäkuussa 2023, että maailmanlaajuiset toimet päästöjen vähentämiseksi näiden tavoitteiden mukaan on hyväksyttävä vuoteen 2025 mennessä. Sovitut toimet astuisivat voimaan viimeistään vuonna 2027.

Istunnossa jatkettiin neuvotteluja oikeudellisesti sitovista päästövähennystoimista, joilla tavoitteet on tarkoitus saavuttaa sovitussa aikataulussa. Istunnossa hyväksyttiin tulevan sääntelykehikon pääpiirteet, mukaan lukien mahdolliset MARPOL-yleissopimuksen otsikot ja alaotsikot, joiden alle tuleva sääntely on tarkoitus rakentaa.

Kannustava aluspolttoaineiden standardi

Suomen neuvottelijat olivat tyytyväisiä siihen, että istunnossa päästiin jo konkreettisten sopimusmuutosten otsikkotasolle. Suomi pitää hyvänä neuvottelutuloksena myös sitä, että hahmotelmassa on mukana EU-jäsenvaltioiden esitysten mukainen tavoitteellinen aluspolttoaineiden standardi ja erillinen taloudellinen ohjauskeino.

Polttoainestandardilla säädeltäisiin meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden kasvihuonekaasusisällön vaiheittaista vähentämistä. Taloudellisella keinolla asetettaisiin aluspäästöjen kasvihuonekaasusisällölle hinta, mikä entisestään kannustaisi siirtymään kestäviin polttoaineisiin ja käyttövoimiin.

Suomi katsoo, että kunnianhimoinen IMO:n päästövähennystoimi tasaisi kansainvälisen merenkulun päästösääntelyn epäsuhtaa sekä merenkulun ja elinkeinoelämän kilpailuympäristöä EU:n ja muun maailman välillä. Meriliikenteen päästövähennyksiä tulisi edistää ensisijaisesti riittävän määrätietoisin kansainvälisin toimin. Jos määrätietoisia kansainvälisiä toimia saadaan aikaiseksi, tulee merkittävää kaksinkertaista taakkaa EU:n toimissa estää ja purkaa.

Jäissä kulku ja jäävahvistetut alukset huomioitava

Suomi pitää tärkeänä, että alusten kulku jäissä ja jäävahvistetut alukset huomioidaan IMO:ssa neuvoteltavissa päästövähennyskeinoissa. Jos IMO:ssa edetään kohti maailmanlaajuista polttoaineiden hiilisisältömaksua, Suomi pyrkii siihen, että osa maksun tuotoista osoitetaan jäävahvistettujen alusten ja jäänmurtajien kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien ratkaisujen kehittämiseen.

Istunnossa päätettiin alustavasti perustaa Kanadan ja Norjan esitysten mukaisesti typen ja rikin oksidien (NOX, SOX) sekä hiukkaspäästöjen rajoitusalueet Kanadan arktisille vesille ja Norjanmerelle.
Alustavat päätökset tulevat vähentämään merkittävästi alusten rikin ja typen oksidien haitallisia vaikutuksia arktisen alueen ihmisille ja luonnolle. Muutokset kansainväliseen sääntelyyn näiden alueiden perustamiseksi on tarkoitus hyväksyä lopullisesti MEPC:n seuraavassa istunnossa syys-lokakuussa.

Painolastivesien sääntelyä tarkennettiin

Istunnossa laadittiin ohjesääntö haasteellisesti käsiteltävälle painolastivedelle sekä ohjeistus käsitellyn käymäläjäteveden ja harmaan veden säilyttämiselle aluksen painolastivesitankeissa.

Haasteellisesti käsiteltävällä painolastivedellä tarkoitetaan satamassa otettavaa vettä, joka on ominaisuuksiltaan sellaista, että aluksen painolastiveden käsittelylaitteisto ei kykene sitä vaatimusten mukaisesti käsittelemään. Tämä on erityinen ongelma Itämerellä, jossa satamassa otettava painolastivesi voi olla hyvin sameaa.

 

Jaa artikkeli