30.05.2021

Kunnianhimoinen EU:n akkuasetus on Suomen etu

Säätelyn piiriin saatetaan akun koko elinkaari aina raaka-aineiden louhinnasta, valmistukseen, kierrätykseen ja myös uusiokäyttöön. MEP Elsi Katainen järjesti sidostyhmäwebinaarin aiheesta.

Tulevaisuudessa akkupassi tulee seuraamaan isompia akkuja niiden koko elinkaaren ajan.

Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen joulukuussa 2020 EU:n akkuasetukseksi, ja sen käsittely alkaa Euroopan parlamentissa ja neuvostossa tänä keväänä. Tavoitteena on, että akkuasetusta päästään soveltamaan vuonna 2022.

Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen kokosi yhteen Suomen akkualan sidosryhmät keskustelemaan valmistella olevasta EU:n akkuasetuksesta elinkeinoministeri Mika Lintilän kanssa.

– EU:n akkuasetus tulee uudistamaan akkualaa isosti kertaheitolla. Tähän mennessä EU:ssa on säädelty yhteisesti lähinnä akkujen ja paristojen elinkaaren aivan loppupäätä eli kierrätystä ja jätehuoltoa, Elsi Katainen sanoo.

– Kunnianhimoinen sääntely EU:ssa on mahdollisuus Suomelle ja suomalaiselle vastuulliselle akkuteollisuudelle, sillä olemme akkujen kierrätyksessä ja valmistuksessa maailman parhaimmistoa. Meiltä löytyy myös akkujen valmistukseen tarvittavat kriittiset raaka-aineet koboltista litiumiin ja kestävä kaivostoiminta, EU-parlamentin liikennevaliokunnassa ryhmänsä neuvottelijana toimiva Katainen linjasi.

– Uuden EU-lainsäädännön myötä säätelyn piiriin saatetaan akun koko elinkaari aina raaka-aineiden louhinnasta, valmistukseen, kierrätykseen ja myös uusiokäyttöön. Luvassa on uusia vaatimuksia akkujen hiilijalanjäljelle, materiaalien vastuulliselle hankinnalle ja arvokkaiden metallien kierrättämiselle ja uudelleenkäytölle, Katainen kertoo.

Elinkeinoministeri Lintilä totesi tilaisuudessa, että Suomen tuore akkustrategia ja EU:n komission ehdotus EU:n akkuasetuksen uusiminen pelaavat hyvin yhteen.

– Suomi on Euroopan kärjessä rakentamassa kestävää akkuteollisuutta, joka vauhdittaa talouskasvua ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, elinkeinoministeri Lintilä linjasi.

Sidosryhmäwebinaariin osallistui yli 100 osallistujaa. Tilaisuudessa kuultiin myös ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jouni Nissisen alustus Suomen kannan muodostamisesta sekä kommenttipuheenvuorot seuraavilta sidosryhmiltä: Metallinjalostajat ry, YTP ry, Elinkeinoelämän keskusliitto, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry, Suomen Malmijalostus Oy, Boliden, Akkukierrätys Pb Oy, Kemianteollisuus ry, Fortum, AkkuSer Oy, Recser Oy, Finnwatch ry, Suomen Autokierrätys Oy, Energiateollisuus ry, Cursor Oy, Pirkanmaan ELY-keskus, Sitra ja Suomen Luonnonsuojeluliitto.

Akkupassi tulee seuraamaan isompia akkuja niiden koko elinkaaren ajan

Uuden akkuasetuksen myötä käytettyjen akkujen keräystavoitetta jäsenmaille nostetaan portaittain. Esimerkiksi kannettavien akkujen kierrätysasteen tulisi olla 65 prosenttia vuonna 2025 ja 70 prosenttia vuonna 2030. Isommista, esimerkiksi autojen käyttövoima-akuista, pyritään saamaan talteen kaikki. Niihin myös liitetään akkupassi eli digitaalinen tuote- ja käyttöhistoriaseloste, joka seuraa akkua koko elinkaaren ajan.

Lisäksi ehdotuksessa on arvokkaille materiaaleille materiaalikohtaisia talteenottotavoitteita. Niiden mukaan vuoden 2025 koboltista, nikkelistä ja kuparista pitää saada talteen 90 prosenttia ja litiumista 35 prosenttia ja vuonna 2030 vastaavasti 95 prosenttia ja 70 prosenttia. Komissio esittää vuoden 2023 loppuun mennessä tarkemmin, miten talteenottoasteet lasketaan. Vuoteen 2030 mennessä akkuihin tulisi sekoitevelvoite eli pakko käyttää tietty minimimäärä kierrätettyjä raaka-aineita neitseellisten joukossa.

VA

Jaa artikkeli