Merenkulkuhenkilöstön saatavuus on noussut maailmanlaajuisesti ajankohtaiseksi aiheeksi, ja alan osaajien riittävyydessä on tunnistettu haasteita myös Suomessa. Laivatyön lisäksi, merenkulun kokeneita osaajia tarvitaan esimerkiksi varustamoiden maaorganisaatioissa, meriteollisuudessa, satamissa, luotsauksessa ja merilikenteenhallintaan liittyvissä tehtävissä.
Merenkulkuhenkilöstön riittävyys Suomessa -selvityksessä tarkastellaan suomalaisen merenkulkuhenkilöstön saatavuutta tällä hetkellä ja tilanteen kehitystä vuoteen 2040 asti. Selvitys on toteutettu Huoltovarmuusorganisaation Vesikuljetuspoolin toimeksiannosta.
Selvityksen perusteella aktiivisten suomalaisten merenkulkijoiden määrä Suomen lipun alla olevilla aluksilla on viime vuosina pysynyt melko tasaisena. Merenkulkuhenkilöstön riittävyydessä on kuitenkin haasteita, etenkin enemmän työkokemusta vaativissa merenkulun tehtävissä, sekä erityisesti konepuolen tehtävissä. Henkilöstöpula näkyy varustamoissa mm. sopivien hakijoiden vähyytenä. Huolta lisää, että suuri joukko nykyisiä merenkulkijoita on eläköitymässä vuoteen 2040 mennessä, johtaen merkittävään korvausrekrytointien tarpeeseen tulevina vuosina.
Vakavat häiriötilanteet ja esimerkiksi Itämeren erittäin huono turvallisuustilanne vaikuttaisivat käytettävissä olevan henkilöstön määrään välittömästi. EU- ja ETA-alueelta tulevan työvoiman käytettävyys vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on selvityksen perusteella hyvin epävarmaa. Puolestaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen henkilöstön käytettävyyden arvioidaan olevan erittäin huono. Tämä korostaa kotimaisen henkilöstöpohjan tärkeyttä.
Veto- ja pitovoima avainasemassa merenkulkuhenkilöstön turvaamisessa
Huoltovarmuuden kannalta on keskeistä, että Suomella on omaan kansalliseen tarpeeseen riittävästi osaavaa merenkulkuhenkilöstöä, jotka kykenevät ylläpitämään yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä kuljetuksia myös häiriötilanteissa. Merikuljetukset muodostavat valtaosan Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista, mikä lisää merenkulkuhenkilöstön saatavuuden varmistamisen tärkeyttä. Suomalaisten merenkulkijoiden tulevien vuosien eläköitymiset ja toisaalta nuorten vähäinen kiinnostus alaa kohtaan, tulevat haastamaan henkilöstön riittävyyttä tulevaisuudessa.
Suomalainen tonnisto on merenkulkuhenkilöstön riittävyyden perusta, toimien alan vetovoimatekijänä ja työnantajana, ja sen vahvistaminen on keskeistä osaajien saatavuuden turvaamiseksi.
Selvityksessä tunnistettiin kehityskohteita sekä normaali- että poikkeusolojen henkilöstötilanteen parantamiseksi. Näihin kuuluvat muun muassa meri- ja maatyökierron sujuvoittaminen, yhteistyön lisääminen koulutuksen ja elinkeinoelämän välillä, sekä VAP-varauksiin liittyvienkäytäntöjen selkeyttäminen.
Suomalainen merenkulku on keskeinen osa kansallista huoltovarmuutta, ja sen toimivuus riippuu olennaisesti osaavan merenkulkuhenkilöstön riittävyydestä. Keskeinen johtopäätös on, että alan veto- ja pitovoimaa on vahvistettava, jotta merenkulkuhenkilöstön riittävyys voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Selvitys toteutettiin keväällä 2025, ja se perustuu haastatteluilla ja verkkokyselyllä kerättyyn aineistoon sekä eri lähteistä koottuihin tilastoihin. Selvityksen toteutti huoltovarmuuskysymyksiin erikoistunut konsulttiyritys Kokonat Oy.
