Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen on keskeistä Itämeren alueen resilienssin ja varautumisen parantamisessa. Viesti nousi esiin Helsingissä järjestetyssä ensimmäisessä Nordic–Baltic Maritime Resilience Summitissa, johon osallistui alueen keskeisiä meriliikenteen toimijoita.
Tilaisuus järjestettiin geopoliittisesti kiristyneessä tilanteessa, jossa meriliikenteen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti. Eurooppa on vahvasti riippuvainen merikuljetuksista, ja Suomessa jopa 95 prosenttia viennistä ja tuonnista kulkee meritse.
Itämeren turvallisuustilanteen heikkeneminen, varjolaivaston toiminta sekä kriittiseen vedenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuneet iskut korostavat tarvetta avoimelle vuoropuhelulle ja tiiviille yhteistyölle.
”Merikuljetusten resilienssi kytkeytyy suoraan taloudelliseen vakauteemme ja kilpailukykyymme. Kohtaamamme haasteet geopoliittisesta epävakaudesta hybridivaikuttamiseen eivät seuraa valtioiden rajoja. Siksi myös ratkaisujen on oltava rajat ylittävästi koordinoituja”, sanoo Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.
Laaja edustus Itämeren alueelta
Summit kokosi Helsinkiin asiantuntijoita lähes kaikista Itämerta ympäröivistä Pohjoismaista ja Baltian maista. Mukana oli edustajia varustamoista, satamista, vakuutusyhtiöistä, puolustusvoimista, viranomaisista, valtionhallinnosta ja poliittisesta johdosta.
Keskusteluissa keskityttiin erityisesti konkreettisiin yhteistyömalleihin, riskienhallintaan ja operatiivisiin ratkaisuihin, joilla voidaan turvata merikuljetusketjujen jatkuvuus ja huoltovarmuus.
Tilaisuuden avannut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne korosti Suomen korkeaa varautumisen tasoa, mutta muistutti samalla kehittämistarpeista.
Häiriöherkkä meriliikenne tarvitsee ennakointia
Tilaisuudessa esille nousi esiin meriliikenteen haavoittuvuus.
Hormuzinsalmen tilanne on konkreettisesti osoittanut sen, minkä merialan ammattilaiset jo tietävät: meriliikenne on altista häiriöille, joilla voi olla laaja-alaisia vaikutuksia. Jopa kriittiset kuljetukset voivat pysähtyä nopeasti.
Asiantuntijoiden mukaan varautuminen edellyttää ennakkosuunnittelua ja tukijärjestelmiä, kuten vaihtoehtoisia kuljetusreittejä ja riittäviä vakuutusratkaisuja. Samalla korostettiin julkisen ja yksityisen sektorin operatiivisen yhteistyön merkitystä sekä harjoitustoiminnan roolia.
Naapurimaiden yhteistyötä tarvitaan
Seminaarin osallistujien mukaan rajat ylittävä yhteistyö ja tiedonvaihto ovat keskeisiä tekijöitä meriliikenteen kriisinkestävyyden vahvistamisessa.
””Olemme kotimaassa tehneet paljon työtä Suomen satamien ja merikuljetusten jatkuvuuden ja kriisinkestävyyden eteen. Globaalissa maailmassa yksin puurtaminen ei riitä varautumisessakaan, vaan niin näkemyksiä uhkista kuin hyviä oppejakin on tärkeä jakaa myös läheisten kumppanien kanssa. Tapahtuma oli laatuaan ensimmäinen, joka kokosi tässä laajuudessa asiantuntijoita keskustelemaan meriliikenteen resilienssistä”, sanoo Suomen Satamat ry:n toimitusjohtaja Piia Karjalainen.
Resilience Summit järjestettiin osana Helsingissä 23.–26. maaliskuuta pidettävää Nordic–Baltic Maritime Forumia. Järjestäjinä toimivat Suomen Varustamot ry, Suomen Satamat ry sekä Huoltovarmuuskeskuksen alaiset Satamapooli ja Vesikuljetuspooli.
