Suomessa v. 2016 rakennettu dieselsähköinen ”Murmansk” sekä Pietarissa v. 2021 valmistunut ydinmurtaja ”Sibir” saapuvat tämän päivän kuluessa Suomenlahdelle. Erityisessä avustustarpeessa ovat öljyn ja muiden raaka-aineiden vienti, johon riittävällä jäävahvistuksella olevia aluksia ei ole saatavissa.
Venäjä rakentaa ydinkäyttöisiä jäänmurtajia Baltian Telakalla Pietarissa ja ne ovat ennenkin liikkuneet merikokeissa Suomenlahdella. Kovan vuoden 2011 jäätalven aikana vastaavalla tavalla Primorskin ja Ust-Lugan liikennettä oli avustamassa Arktikasta siirretty ydinkäyttöinen jäänmurtaja ”Vaygach”, sekin Suomessa rakennettu.
”Sibir” kuuluu uuteen Baltian Telakalla rakenteilla olevaan ”Arktika”-luokan sarjaan. Sen täysuppouma on 33 500 tonnia. Murtaja on suunniteltu toimimaan kahdella syväydellä, 9,0 metrissä jokisuistoissa ja 10,5 metrissä avomerillä. Voimanlähteenä on kaksi RITM-200 tyyppistä reaktoria lämpöteholtaan 175 MW. Potkureita on kolme ja niiden yhteinen teho on 60 MW. Murtajan jääluokka on Icebreaker 9 (PC1). Jäänmurtokyvyksi kerrotaan 12 solmua 1,5 metrin jäässä ja 2 solmua 2,8 m tasaisessa jäässä. Miehistöä murtajassa on 53 henkeä.
”Murmansk” on venäläisen projektin 21900M mukaan rakennettu ns. kaupunkiluokan murtaja, jonka ensimmäiset versiot olivat Pietarissa rakennetut ”Moskva” ja ”St. Petersburg”.
Murtajan uppouma on 14 300 tonnia, leveys 27,5 metriä ja syväys 8,5 metriä. Wärtsilän dieselien pyörittämät generaattorit syöttävät potkurikoneistoa, Steerpropin toimittamia kahta 9 MW vetävää azimuuttilaitetta. Ne olivat toimituksen aikaan vahvimmat siihen mennessä maailmassa. Aluksen jääluokka on RMRS:n Icebreaker 6 (PC4)ja testattu jäänmurtokyky 1,0 m tasaista jäätä 4 solmun nopeudella. Viipurin telakka rakensi samanaikaisesti sisarmurtajat ”Vladivostok” ja ”Novorossisk”.
Pietarin alueen satamissa on jouduttu ottamaan käyttöön liikennerajoituksia, joita erityisesti alumiinin ja lannoitteiden vientiteollisuus on kritisoinut. Tällä hetkellä voimassa olevien rajoitusten mukaan ilman jäävahvistusta vailla olevat alukset saivat 16. helmikuuta alkaen liikennöidä vain yksityisesti tilatun avustuksen kanssa jään paksuuden ollessa 15–30 cm.
Ice 1 -luokan aluksille on puolestaan otettu käyttöön pakollinen jääsaattue. Helmikuun 19. päivästä alkaen jäävahvistusta vailla olevat alukset eivät saa liikennöidä jään paksuuden ollessa 30–50 cm. Ice1- (meidän IA) ja Ice 2 (meidän IB) -luokan alukset saavat saapua satamaan vain jäänmurtajan saattamana. Rajoitukset koskevat myös Ust-Lugan ja Viipurin sekä Vysotskin satamaa.
Näistä rajoituksista johtuen Venäjä tarvitsee nyt lisää jäänmurtajia pohjoisesta Suomenlahdelle. Ydinkäyttöisen jäänmurtajan tulo Suomenlahdelle liittyy Suomenlahden jääolosuhteisiin ja Venäjän viennin tilanteeseen, joka on lähes lamautunut jäänmurtajien pulan ja tilapäisten rajoitusten vuoksi.
Kommersant-lehden mukaan Suomenlahden haastavat jääolosuhteet yhdistettynä pakollisiin vedenalaisen tarkastuksen vaatimuksiin ovat lamauttaneet Itämeren viennin. Lehti viittaa tässä yritysten ja teollisuusjärjestöjen kirjeisiin. Niinpä Pietarin satamakapteenin määräyksestä pakollinen jäänmurtajan avustaminen Ice1-luokan aluksille on ollut voimassa 16. helmikuuta lähtien aina, kun jään paksuus on 15–30 cm ja 19. helmikuuta lähtien jäävahvistuksettomien alusten liikennöinti on kielletty kokonaan, kun jään paksuus on 30–50 cm.
Esimerkiksi Rusalin liiketoiminnan johtaja Aleksei Gordymov raportoi, että ensisijainen jäänmurtaja-apu myönnetään vain hädässä oleville aluksille, vaarallisia rahteja kuljettaville aluksille ja säännöllisillä reiteillä oleville aluksille, kun taas irtolastialukset, mukaan lukien alumiinin tuotantoon tarkoitettua alumiinioksidia kuljettavat alukset, saavat sen viimeisinä, mikä uhkaa alumiinisulattojen tuotannon seisokkeja. Myös lannoitetuottajat ovat raportoineet samasta.
Kommersant-lehden mukaan Itämerellä ei ole tällä hetkellä riittävästi jääluokan aluksia, jotka olisivat valmiita liikennöimään. Sataman viranomaiset tekevät kaikkensa satamien toiminnan ylläpitämiseksi. On kerrottu, että jäärajoitukset olisi lykätty 1. maaliskuuta asti. Tämä on mahdollistanut sen, että ennen rajoitusten julistamista vuokratut alukset saataisiin vielä hoidetuksi.
Todennäköisesti Suomenlahdelle alkaa muodostua nyt pitkiä venäläisiä jääsaattueita kuten talvina 2003 ja 2011 ja joukkoon saattaa tulla heikomman jääluokan tai jäävahvistamattomia aluksia, jotka toimivat kaupallisesti tilatun jäänmurtajan ”yksilöllisesti” avustamina.
Teksti Mikko Niini
