Kuluvan jäänmurtokauden kahdeksantena ja viimeisenä Arctian jäänmurtajana jäänmurtoon 28. helmikuuta lähtenyt Nordica palasi Raumalle myöhään iltapäivällä kiirastorstaina 29. maaliskuuta. Nordicalle kertyi tällä kaudella 34 jäänmurtopäivää ja 33 avustusta.
”Kuluvalla kaudella Nordica avusti Suomenlahdella jäätilanteen ja tarpeen mukaan. Mukaan mahtui käyntejä kaikissa Saaristomeren ja Suomenlahden talvisatamissa Sköldvikistä länteen. Etenkin tavanomaisista avustuksista poikkeava pelastustehtävä Suursaaren länsipuolella maaliskuussa oli miehistölle mielenkiintoinen ja opettava. Se herätti uusia ajatuksia entistä paremmasta varautumisesta vastaaviin tilanteisiin. Miehistö toimi hienosti ja hyvässä yhteishengessä koko pelastustehtävän ajan”, kertoo monitoimimurtaja Nordican päällikkö, merikapteeni Hanna Kujala.
Yhteensä Arctian jäänmurtajille on tällä kaudella tähän mennessä kertynyt 470 jäänmurtopäivää ja noin 1 200 avustusta. Jäänmurtaja Voima jatkaa merenkulun avustamista Suomenlahdella, monitoimimurtaja Fennica Merenkurkussa, ja jäänmurtajat Kontio, Otso, Polaris, Urho sekä Sisu Perämerellä.
”Perämeren pohjoisosissa kiintojään paksuus on edelleen 40-70 cm, ja etelämpänä on vaikeakulkuisia ahtojäävyöhykkeitä. Jäät alkavat nyt liikkua ja monilla aluksilla on vaikeuksia ahtautuneissa jääkentissä. Kauppa-alusten avustukset Suomen satamiin siis työllistävät jäänmurtajia edelleen”, toteaa Arctia Oy:n jäänmurron johtaja, merikapteeni Tom Ekegren.
Helmikuun puolivälissä Suomen valtasi tavanomaista kylmempi talvisää. Jään määrä rannikoilla ja merellä alkoi lisääntyä nopeasti. Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntijat pitivät tammikuussa tällaista jäätalvea hyvin epätodennäköisenä.
”Kuluva jäätalvi oli sinänsä erikoinen, että vielä tammikuussa näytti siltä, että talvi jää ’perusleudoksi’, kuten muutamat edeltävät talvet. Sään voimakkaan kylmenemisen todennäköisyytenä oli vielä tammikuun lopussa pitkien sääennusteiden valossa vain yksi prosentti. Helmikuun puolivälissä tilanne muuttui ja sää kylmeni merkittävästi. Itämeren jääpeite alkoi kasvaa. Talven laajin jäätilanne saavutettiin maaliskuun 5. päivänä, jolloin jäätä oli runsaan 170 000 km² alueella. Tämä on hyvin lähellä pitkäaikaisten tilastojen keskiarvoa. Vaikka talvi tavallaan ’yllätti’, niin vastaavanlaisia talvia, jolloin alkutalvi oli lauha ja lopputalvi erityisen kylmä, on koettu esimerkiksi talvina 2005, 2006 ja 2013. Pitkien ennusteiden valossa kevät jatkuu kylmänä ja jäänmurtajilla riittää Perämerellä töitä”, kuvailee Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio.
