Suomen ulkomaanliikenteen meritse tapahtuva kuljetussuorite nousi vuonna 2018 viennin volyymeissa 2,8 prosenttia ja tuonnin puolella 7,5 prosenttia. Vientikuljetukset olivat yhteensä 52,9 miljoonaa tonnia ja tuontikuljetukset 50,9 miljoonaa tonnia.
Vuoteen 2017 verrattuna merikuljetukset nousivat siis 98,8 miljoonasta tonnista 103,8 miljoonaan tonniin vuonna 2018. Tämä on Suomen ulkomaankaupan uusi ennätys. Edellinen ”all time high” -huippunoteeraus eli 102,6 miljoonaa tonnia on peräisin vuodelta 2007, Suomen Varustamot kertoo.
Suomalaisten alusten osuus vientikuljetuksista oli vähän yli viidennes eli 21,7 prosenttia. Tuonnissa 44,3 prosenttia kuljetuksista kulki Suomen lipun alla purjehtivilla aluksilla.
Roro-matkustaja -alusten matkustajavolyymit putosivat vuonna 2018 prosentin verran noin 19 miljoonaan matkustajaan. Suomalaisten alusten osuus matkustajakuljetuksista oli 34,9 prosenttia.
Transitoliikenteessä Porin kautta tapahtuvan viennin merkittävä kasvu vaikutti kokonaisvolyymin 10,1 prosentin nousuun. Kaikkiaan transitoliikenne kasvoi 8,3 miljoonaan tonniin. Tuontitransito laski edellisvuoteen verrattuna oli 12,4 prosenttia.
MERILIIKENNE PÄHKINÄNKUORESSA:
Vienti ja tuonti
- Lähes 90 % Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse.
- Merikuljetusten osuus Suomen viennin määrästä on 90 % ja tuonnista 80 %.
- Matkustaja-autolautoilla kuljetetaan: kappaletavaraviennistä yli 60 % ja kappaletavaratuonnista 50 %.
- Ruotsin kokonaisviennistä 31 % ja tuonnista 26 %.
- Viron viennin ja tuonnin tavaramäärästä yli 90 %.
Merenkulun päästöt
- Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on päättänyt vähentää merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä 50 prosenttia 2050 mennessä.
- Merikuljetuksin hoidetaan 90 prosenttia maailman tavarakuljetuksista ja ne tuottavat 2,6 % päästoistä.
- Suuren konttialuksen hiilidioksidipäästöt 3g/tkm.
- Rahtilaivan hiilidioksidipäästöt 7,9 g/tkm.
- Lentorahti 435 g/tkm.
- Rekka 80 g/tkm.
