Tapaamme Trafin pääjohtaja Mia Nykoppin kanssa Vuosaaren satamassa, MV Finnladylla. Laivan päällikkö Pekka Stenvik on esitellyt meille laivaa, ennen kuin kuulostelemme pääjohtajan mietteitä merialan näkymistä.
Trafin näkökulmasta aktiivinen yhteistyö meriklusterin toimijoiden kanssa on sujunut erinomaisesti. Meriklusterin yhtenäisyys onkin Suomelle selvä vahvuus.
– Meriala on varmasti yhtä merkittävä Suomelle, kuin Nokia oli aikanaan, hän sanoo.
– Merialan potentiaali on valtava, koska siihen kuuluvat niin Suomen vienti ja tuonti, satamat kuin meriteollisuuskin. Osana globaalia kehitystä myös merenkulku on vahvassa muutoksessa, jossa toimintatavat ja roolit saattavat muuttua. Silloin kun meriklusteri on aktiivinen, se voi olla tässä kehityksessä kuitenkin voittaja.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on suunnitteilla 1.1.2019 virastouudistus, jossa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Viestintävirasto ja Liikenneviraston tietyt toiminnot yhdistetään Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiksi. Uudessa virastossa yhdistyvät liikenteen ja viestinnän viranomaistehtävät.
– Suunnitellussa muutoksessa tällä hetkellä Trafin vastuulla olevat asiat siirtyvät Traficomiin ja me pidämme huolta, että sidosryhmien yhteyshenkilöt ja liikenteen eri alueiden viranomaispalvelujen asiantuntijat säilyvät näillä näkymin pitkälti samoina. Samoin pidämme sidosryhmien yhteyshenkilöitä ajan tasalla.
Merialan ei tarvitse Nykoppin mukaan olla huolissaan uudistushankkeesta, sillä liikennehallinnossa kaikki ymmärtävät merenkulun painoarvon ja merkityksen.
Automaatio ja digitalisaatio
Autonomisten laivojen testaukseen osoitettu Jaakonmeren alue on Nykoppin mukaan hyvä esimerkki niistä asioista, joista voi antaa kiitoksia meriklusterille. Siellä on oltu aktiivisia ja edistetty asiaa.
– Lainsäädäntömme on nyt siinä kuosissa, että se mahdollistaa tällaiset kehityshankkeet. Jaakonmeri herättää varmasti kansainvälistäkin mielenkiintoa. Lainsäädäntö mahdollistaa, että testausta voidaan tehdä muuallakin, sen ei tarvitse tapahtua jollain tietyllä alueella. On ollut kuitenkin hyvä, että panostukset ovat olleet nyt Jaakonmeressä ja siihen liittyvässä kokonaisuudessa.
Viranomaisen näkökulmasta tärkeintä on tietysti se, että merenkulku on turvallista nyt ja tulevaisuudessa. Ja miten tieto ja automaatio pystyvät tässä parantamaan turvallisuutta.
Automaatio tuo myös satamiin ja logistiikkaan uutta. Laivojen satamassa käyttämä aika pystytään suunnittelemaan entistä tarkemmin ja minimoimaan satamassa vietetty aika.
– Suuret toiminnalliset kokonaisuudet, kuten esimerkiksi Vuosaaren satama, joissa automaatiota voidaan kehittää, ovat tärkeitä logistiikkaketjun toiminnalle.
– Digitalisaation mahdollisuudet ovat valtavia, esimerkiksi se miten tiedon syöttäminen järjestelmiin ja tiedon kulku alukselta maihin on kehittynyt. Tämä kehitystyö on myös globaalia, sillä systeemien pitää olla yhteensopivia koko maailmassa. Tätä yhteistyötä tehdään IMO:ssa ja EU:ssa ja Trafi on osaltaan vaikuttamassa siihen, että tuloksena on yhteen toimiva, globaali tiedonvaihtoympäristö.
Nykoppin mukaan suomalaiset ovat olleet tässä vaikuttamistyössä aktiivisia.
– Meillä on hyvät valmiudet ja uskon, että kun globaalisti sovitaan selkeä tahtotila, asiat myös etenevät ja erilaiset intressit saadaan sovitettua yhteen. Potentiaalia ja etenemishalua riittää, joten saatamme nähdä nopeankin loikan, hän pohtii.
Trafi varmistaa merenkulkukoulutuksen tason
Trafi on saanut merenkulun koulutukseen liittyvä aivan uuden tehtävän, merenkulun koulutuksen ja koulutusten järjestäjien hyväksymisen. Trafi varmistaa, että Suomessa annettava merenkulkijoiden koulutus täyttää kansainvälisen merenkulun koulutuksen vaatimukset.
– Meidän toimintamme kohdistuu koulutuksen järjestäjiin ja koulutuksen merenkululliseen sisältöön. Esimerkiksi koulutukseen liittyvä pakollinen harjoittelu on ollut ongelma ja ajoittain on ollut vaikeaa saada riittävästi harjoittelupaikkoja. Varustamojen ja merenkulkualan oppilaitosten HarjoitteluMylly on tuonut kuitenkin hyviä tuloksia. On tärkeää, että työharjoittelujärjestelmä saadaan toimimaan.
Koulutuksessa on huomioitava myös alan muuttuvat toimintaympäristö ja digitalisaation vaikutukset.
– Koulutuksessa tarvitaan tulevaisuudessa myös aivan uudenlaisia taitoja ja teemoja ja on tärkeää, että koulutuksen järjestäjät, meriklusteri ja me viranomaiset olemme yhdessä aktiivisia.
Koulutusorganisaatiot ovatkin kehittämässä vapaaehtoista lisäkoulutusta, niin tekniselle henkilökunnalle kuin merenkulkijoillekin.
– On tärkeää, että Suomessa pystytään olemaan merenkulullisen koulutuksen kärkimaa, koulutus on laadukasta ja siihen luotetaan. Koulutusasia on jatkuvasti IMO:n työlistalla ja siellä Trafi on osaltaan aktiivisesti vaikuttamassa koulutuksen sisällön kehittymiseen. Nyt onkin aika nostaa digitalisaation tuomia uusia tarpeita esiin.
Suomella on vahva rooli IMO:ssa
Suomella on paljon yhteistyötä IMO:n ja sen jäsenvaltioiden kanssa. Yhteistyön merkitys on tunnistettu ja sen mukaan toimitaan.
– Vienti ja tuonti, logistiikan riippuvuus merenkulusta ja meriteollisuudesta, ne ovat kaikki ensiarvoisen tärkeitä asioita Suomelle.
Tärkeitä ovat Nykoppin mukaan myös lähivesillämme liikkuvat vienti- ja tuontikuljetukset, meriturvallisuus sekä meriliikenteen ympäristövaikutukset Suomelle. Siksi Suomen täytyy olla erityisen aktiivinen tässä vaikuttamisessa.
– Suomella on hyvin vahva rooli IMO:n erilaisissa komiteoissa, alakomiteoissa ja erilaisissa työryhmissä. Suomelle tärkeissä asioissa olemme vaikuttajana aivan kärkijoukossa. IMO:n työskentely perustuu hyvin vahvasti erilaisten papereiden lähettämiseen ja kantojen esiintuomiseen ja me olemme tuottaneet ympäristö-, digitalisaatio- ja automaatioasioista lukuisia papereita ja tukeneet myös saman mielisten maitten papereita, hän kuvailee.
Suomi on pyrkinyt IMO:ssa hakemaan mahdollisimman monipuolista vaikuttamista ja Suomella on ollut vedettävänään erilaisia työryhmiä, joissa työtä tehdään myös IMO-istuntojen välissä. On myös hyvä muistaa, että IMO:ssa lopputulokset ovat aina kompromisseja. Kun jäsenmaita on yli 170, kompromissin hakeminen ja saman mielisten maiden kanssa liittoutuminen on tärkeätä.
– Suomen näkökulma ympäristöasioissa on ollut hyvin vahva ja me olemme muiden kehittyneiden valtioiden tavoin ajaneet keskimääräistä ympäristöystävällisempää linjaa. Kasvihuonekaasupäästöt ja niiden rajoittaminen ovat kiistatta yksi tärkeimmistä, mutta samalla myös yksi vaikeimmista tällä hetkellä IMO:ssa neuvoteltavista asioista.
Suomella on selkeät intressit ympäristöasioissa
Meriympäristön suojelukomiteassa hyväksyttiin huhtikuussa alustava strategia merenkulun kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Vähennystavoitteet ovat todella merkittäviä ja vuoteen 2050 mennessä tulisi saavuttaa 50 prosentin vähenemä vuoden 2008 tasoon verrattuna.
Koko sektorin päästöt pitäisi saada laskuun mahdollisimman pian, jotta viimeistään tämän vuosisadan aikana merenkulku saadaan päästöttömäksi.
– Silloin kun tavoitteet ovat näin kovat, tarvitaan vahvaa tekemistä ja pitkäkestoista työtä. Tällaiset asiat eivät ratkea hetkessä.
IMO:ssa on käsiteltävänä myös monia muita asioita, joissa Suomella on isoja intressejä, kuten mustahiili-asiat arktisilla alueilla sekä merien roskaantuminen.
– Digitalisaatiosta voisi löytyä apua myös näihin asioihin. Kun saamme merenkulun kustannustehokkuutta ja turvallisuutta parannettua, siitä hyötyy samalla myös ympäristö. Ja kun logistiikkaa saadaan rationalisoitua digitalisaation avulla, silloin myös ympäristön kuormitus kevenee.
Suomen kokemuksia kuullaan tarkalla korvalla, kun IMO:ssa keskustellaan kansainvälisen rikkisääntelyn toimeenpanosta.
– Rikkisääntely opetti meille ainakin sen, että Suomen kantojen koordinoitu valmistelu silloin kun vaikuttamisikkuna on auki, on tosi tärkeää. Se on hionut niin meidän IMO- kuin EU-prosessejammekin, Nykopp sanoo.
Autonomisen merenkulun osalta keskustelut alkoivat IMO:ssa toden teolla noin vuosi sitten ja Suomi on alusta alkaen tukenut tätä automaation lisäämistä mahdollistavaa linjaa, kuitenkin niin että säilyttäen vähintään nykyisen turvallisuustason.
– Automaation avulla on mahdollisuus parantaa turvallisuustasoa. Suomen näkökulma on se, että pitää päästä kokeilemaan automaatiota mahdollisimman pian kansainvälisessä liikenteessä, jotta konkreettisia asioita päästäisiin viemään eteenpäin.
– Meillä on Trafin koordinoima IMO-asioiden seurantaprosessi, jossa seurataan eri teemoja ja ollaan yhteydessä sidosryhmiin heti kun jossakin teemassa tapahtuu uutta. Näin suomalaiset sidosryhmät pääsevät vaikuttamaan siihen.
Teksti Kari Martiala
Kuvat Timo Porthan
KAINALO
Pitkä ura Trafissa
Mia Nykopp aloitti Trafin edeltäjässä AKE:ssa jo vuonna 2001 ja siirtyi Trafiin sen käynnistyessä vuonna 2010. Ennen siirtymistään pääjohtajaksi hän toimi liikennejärjestelmä- ja kehittäminen toimialan toimialajohtajana.
– Meriala on ollut yhtenä liikennemuotona mukana koko ajan, aina vuodesta 2010 alkaen, jolloin kaikki liikennemuodot tulivat mukaan uuteen Trafiin. Vastuualueenani ovat olleet myös meidän sähköiset palvelumme ja meriala on ollut sielläkin aina mukana eri tehtävissä yhtenä liikennemuotona.
Lapsuuskodissa vesi oli tärkeä elementti ja veneretkillä taitettiin sisävesiä.
Nykoppien perheessä on kolme kouluikäistä poikaa ja varsinkin joukon keskimmäinen on
kovasti kiinnostunut merialasta ja haaveilee välillä merikapteenin tai lentokapteenin ammatista.
– Meidän tuttavapiirissämme on merimiehiä, jotka ovat töissä laivalla ja silloin kun heitä tapaan niin näistä merialan teemoista kyllä keskustellaan. Olemme myös säännöllisiä laivayhtiöiden asiakkaita ja lomailemme usein Tukholmassa tai Tallinnassa.
