Rikkipesureista ei ole vielä kunnollisia kokemuksia, eivätkä ne sovi kaikkiin vanhoihin laivoihin. Containershipin yhteen alukseen on asennettu pesuri ja Tui Cruisesin Mein Schiff -aluksiin tulee pesurit, joiden koekäyttö alkaa lähiviikkoina. Myös Bore on ilmoittanut asentavansa keväällä kehittämänsä kuivapesurin ensimmäiseen alukseensa. Pisimpään yhtäjaksoisesti on ollut käytössä Langh Shipin kehittämä pesuri, joka asennettiin toukokuussa 2013 m/s Lauraan.

Vuoden kokemukset Laurasta

– Kehitystyö alkoi vuonna 2012, jolloin pienempää pesuria koekäytettiin toisessa laivassa. Nyt Laurassa olevasta pesurista on saatu hyviä kokemuksia ja mittaustuloksia. Lähiaikoina saamme lisää tietoa ja virallinen luokitus on loppusuoralla, kertoo toimitusjohtaja Hans Langh.

Hän sanoo, että savukaasun puhdistaminen rikkiyhdisteistä onnistuu kohtuullisen helposti, mutta veden puhdistaminen on ongelmallisempaa.

– Veden puhdistus toimii erinomaisesti m/s Laurassa. Mereen päästettävä vesi on puhtaampaa kuin satama-altaissa, vertaa Langh ja näyttää mereen päätyvää vettä, joka on kellertävää, mutta puhdasta.

Laivassa on suljetun kierron järjestelmä. Kierrossa oleva vesi puhdistetaan uutta käyttöä varten. Osa pesuvedestä joudutaan kuitenkin vaihtamaan ja m/s Lauran kokoisessa laivassa se merkitsee noin 250 litraa puhdistettua vettä mereen tunnissa. Kiinteää mustaa mönjää, joka on pääasiassa nokipartikkeleita, syntyy 50 kiloa merivuorokaudessa.

Lauraan asennettu rikkipesuri ei näy ulospäin, vaan se pystyttiin asentamaan suoraan savupiippuun. Vedenkäsittelyjärjestelmä asennettiin 40-jalan konttiin, jotta mahdolliset muutokset voitaisiin tehdä helposti.

– Olimme yllättyneitä, että pääsimme pienillä muutoksilla. Seuraaviin laivoihin kaikki tarvittava asennetaan laivan sisälle, eikä lastitilaa tarvitse käyttää siihen, sanoo Langh.

Investointi maksaa itsensä takaisin

Uudet ympäristömääräykset nostavat laivojen kuluja merkittävästi. On puhuttu useista sadoista miljoonista vientikustannusten noususta.

– Kun keskikokoisen rahtilaivan polttoainelasku nousee vuodessa kaksi miljoonaa euroa, maksaa investointi itsensä pian takaisin. Ongelmana on merenkulkualan vaikeana jatkunut suhdanne. Rahoitusta on vaikea saada. Jos laivojen vauhtia pudotetaan, saadaan säästöä aikaiseksi, mutta sitten linjalle tarvitaan useampia laivoja, pohtii Langh.

Langhin kehittämä pesuri on mahdollista skaalata isompiin laivoihin. Ensimmäinen pesuri tehtiin omin ja muutaman alihankkijan voimin, mutta nyt etsitään hyviä yhteistyökumppaneita.

Containership VII – vielä säätöä

Containershipin konttialukseen asennettiin Wärtsilän järjestelmä elokuussa 2011 ja sen piti toimia jo vuonna 2012, jolloin tehtiin sertifiointi.

Tilanne on edelleen avoinna, eikä teknisten ongelmien vuoksi ole pystytty täyttämään vaatimuksia. Savukaasu ei ole ongelma, mutta vesi ja jätteen määrä ovat. Containershipin kokemusten myötä on tuotekehitys kuitenkin saanut paljon tietoa.

– Veden puhdistaminen on ongelma. Jätettä syntyy edelleen monikymmenkertainen määrä verrattuna siihen, mitä suunnitelmien mukaan piti tulla, kertoo varustamopäällikkö Pekka Järnefelt.

– Alukset ajavat jo nyt taloudellista nopeutta. Kaasuöljyyn siirtyminen on välttämättömyys ja tämä näkyy tietysti rahtien hinnoissa, sanoo Järnefelt.

Laitteiston paino oli asennettaessa tiedossa, mutta lisääkin on tullut 20 tonnia, kun vesiongelmaa yritettiin ratkoa. Kyse on Wärtsilän edustajan mukaan lähinnä optimoinnista lietteen koostumuksen osalta.

Mein Schiff -aluksiin järjestelmä Wärtsilältä

Mein Schiff 3 -risteilijän koekäytöt alkavat lähiviikkoina ja ensimmäisiä tuloksia rikkipesurin käytöstä saadaan sen myötä. Todelliset tulokset saadaan vasta, kun laivaa on käytetty oikeissa olosuhteissa. Mein Schiff-aluksissa on käytössä sekä avoimen että suljetun kierron järjestelmä. Avoimessa järjestelmässä on mahdollista käyttää merivettä puhdistukseen. Makeaa vettä käyttävä suljettu järjestelmä on satamia, jokisuistoja, Itämerta sekä muita vastaavia alueita varten.

Varustamo haluaa olla kehityksen kärjessä ja uskoo saavansa toimivan hyvän järjestelmän. Luvassa on muihinkin uudisaluksiin vastaavanlainen järjestelmä. Kehitystyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa.

– Uudisrakentamisessa on etuna se, että voidaan alusta lähtien tehdä järjestelmä laivaan sopivaksi. Tässä kokoluokassa ei vastaavanlaisia pesureita ole vielä tehty, mutta risteilyalusmarkkinoilla varustamot ovat menossa samankaltaisiin ratkaisuihin ja kaikki etenevät kovaa vauhtia, kertoo Janne Lietzen Royal Caribbean Cruisesilta.

Tukea varustamoille

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt kahdeksalle varustamolle ja yhteensä 45 alukselle valtionavustusta ympäristönsuojelua parantaviin jälki-investointeihin yhteensä 12,6 miljoonaa euroa. Avustukset on tarkoitettu aluksiin jälkikäteen asennettavien laitteiden ja polttoainejärjestelmämuutosten investointikustannusten tukemiseen. Tukea saavat ESL Shipping, Tallink Silja Oy, Eckerö Shipping, Finnlines Oyj, Bore Oy Ab, Godby Shipping Ab, Oy Langh Ship Ab ja Containerships Ltd. Investoinnit on toteutettava tämän vuoden aikana.
Rikkidioksidipäästöjen määrä Suomen aluevesillä on vaihdellut vuosittain noin 30 600 tonnista noin 48 600 tonniin. Suomen alusrekisterissä olevien alusten osalta laskevat rikkipäästöt vuoden vaihteessa yhteen kymmenesosaan. Lähde lvm.fi