Vuosittain Suomen vesiväylillä liikkuu noin 100 miljoonaa tonnia tavaraa. Ulkomaan merikuljetusten tuonti on vuosikymmenen aikana vaihdellut vuosittain 50 miljoonan tonnin molemmin puolin. Suurimmat tuontituotteet ovat raakaöljy ja öljytuotteet sekä kemikaalit, toiseksi suurin ryhmä on kuiva bulk eli lannoitteet, raakamineraalit, raakapuu ja vilja. Kappaletavaran tuonti on kolmanneksi suurin tuoteryhmä.
Vienti on kivunnut vuoden 2015 notkahdusta lukuun ottamatta tasaisesti 41 miljoonasta vuositonnista yli 50 miljoonaan tonniin. Vientituotteista suurimmat tuoteryhmät ovat öljytuotteet, metsäteollisuustuotteet ja kappaletavara.
Matkustajaliikenteessä on tapahtunut hienoista kasvua
Kun vuosikymmenen alussa saapuneita ja lähteneitä matkustajia oli noin 8,5 miljoonaa suuntaansa, niin vuosikymmenen päättyessä matkustajia on noin 9,5 miljoonaa. Risteilijävieraiden määrä on myös kasvanut, vuosittain lähtevien ja saapuvien määrä on lisääntynyt reilusta 300 000 reiluun puoleen miljoonaan. Helsingin satama nousi vuoden 2017 matkustajamäärillä maailman vilkkaimmaksi matkustajasatamaksi.
Suomen satamat jäätyvät joka talvi
Suomen satamat jäätyvät joka talvi, vaikka kauempana merellä olisikin avovettä. Tällä vuosikymmenellä talvet ovat olleet pääosin leutoja tai keskimääräisiä, mutta mahtuu mukaan yksi ankarakin talvi. Leudoksikin luokiteltuna talvena koko rannikko sekä Perämeri on jäässä Vaasasta pohjoiseen.
Jäänmurtoa on tehty tällä vuosikymmenellä 4-10 murtajan voimin ja tyypillisesti jäänmurtokausi on alkanut joulukuun lopulla. Jäänmurtolaivastoon liittyi vuonna 2016 Polaris, joka teknologialtaan edustaa suomalaista huippuosaamista.
Saimaan jäänmurtoon on myös kehitetty irtokeula, joka tuo jatkossa tehokkuutta Saimaan alueen ja kanavan jäänmurtoon. Saimaan kanava on tyypillisesti suljettu tammikuusta huhtikuuhun.
Väylien syvennyshankkeet parantavat kuljetustehokkuutta
Tällä vuosikymmenellä on syvennetty Rauman, Pietarsaaren, Haminan ja Uudenkaupungin meriväyliä sekä siirretty Savonlinnan syväväylä uuteen paikkaan. Väylän syventäminen parantaa kuljetustehokkuutta merkittävästi. Esimerkiksi syväyksen kasvattaminen 10 metristä 12 metriin nostaa lastinottokykyä lähes 50 prosenttia. Tällä on merkittävä vaikutus paitsi kuljetuskustannuksiin, myös ympäristölle.
Lähde: VÄYLÄN uutiset