Bremerhaven on yksi maailman suurimmista ja Euroopan suurin autojen maahantuontisatama. Satama on yksi keskeisistä Suomesta suuntautuvan laivaliikenteen kohdesatamista, ja sinne rahdataan muun muassa Uudenkaupungin autotehtaalla valmistetut Mercedes-Benzin A-sarjan autot. Huonosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Bremerhaven jatkaa kasvuaan. Satamassa käsitellään vuosittain yli kaksi miljoonaa autoa. Satama-alueelle mahtuu samanaikaisesti 120 000 autoa ja siellä tehdään myös autojen korjaus- ja muutostöitä.
Bremerhaven on vahva toimija myös konttiliikenteessä, ja tavoitteena on kasvaa lisäksi merkittäväksi toimijaksi tuulivoimalateollisuudessa.

Mercedez Benz tuotanto kahteen vuoroon
Mercedez Benzin A-sarjan tuotannon kasvu lisää painetta myös rahtiliikenteeseen. Uudessakaupungissa Valmet Automotiven tehtaalla siirryttiin 19.5. tuotannossa kahteen vuoroon.
Valmet Automotive on valmistautunut Daimler AG:n kanssa suunniteltuun A-sarjan tuotantomäärän lisäämiseen alkukevään rekrytoinnilla, jonka myötä autonrakentajien määrä kasvoi Uudenkaupungin tehtaalla noin kolmellasadalla.

Daimler AG:n kanssa tehdyn sopimuksen perusteella Valmet Automotive valmistaa yli 100 000 Mercedes Benzin A-sarjan autoa Uudessakaupungissa vuosina 2013-2016. Tuotanto käynnistyi elokuussa 2013.
Viiden kilometrin konttisatama
Autojen maahantuonnin ohella Bremerhaven on Euroopan neljänneksi suurin konttisatama. Alueella on maailman pisin, lähes viiden kilometrin mittainen jokirantaan rakennettu konttien lastaus- ja purkulaituri, jossa voidaan samanaikaisesti käsitellä 14 pisteessä suuria konttialuksia. Konttisataman alueella on ulkotilaa noin 3 miljoonaa neliömetriä ja katettua tilaa 30 000 neliömetriä. Suomen mantereiden välisen liikenteen kontit kulkevat tällä hetkellä Bremerhavenin lisäksi Hampuriin.

Bremerhaven pyrkii kasvamaan myös tuulivoimateollisuudessa. Sataman tavoitteena on liittää teollinen toiminta osaksi sataman toimintaa. Bremerhavenia onkin pidetty esikuvana Suomessa suunnitteilla olevissa hankkeissa, joissa tuulivoimayritykset keskittäisivät varastointinsa yhteiselle alueelle.
Teksti ja kuvat Kari Martiala