”Uudistus takaa Arandan toimintakyvyn 2030-luvulle asti, ja sen käyttömahdollisuudet tutkimuksessa laajenevat. Korjauksen myötä myös aluksen turvallisuus paranee ja ympäristövaikutukset pienenevät”, Kauppi sanoo.
Peruskorjaus- ja muutostyöt aloitettiin RMC:n telakalla elokuussa 2017. Uudistuksessa alusta pidennettiin ja sen keskelle lisättiin kokonaan uusi lohko, lisäksi perä ja peräkansi muotoiltiin uudelleen. Laiva on nyt runsaat 7 metriä aiempaa pitempi. Tutkimus- ja laboratoriotoiminnalle saatiin lisää tilaa ja aluksen voimansiirto uusittiin kokonaan sähköiseksi varmistamaan tutkimusaluksille tarpeellista hiljaista ajoa.
Alus voi nyt käyttää biodieseliä ympäri vuoden ja lisäksi se voi jatkossa kulkea lyhyitä matkoja pelkästään akkusähköllä, mikä pienentää paitsi aluksen päästöjä myös sen aiheuttamaa melua huomattavasti. Tämä on merkittävä parannus tutkimuksen kohteina olevien merieliöiden kannalta, mutta tärkeää myös itse tutkimukselle, kun hydroakustisten tutkimusten teko helpottuu.
Aluksen jatkaminen ja rungon vahvistaminen parantavat mahdollisuuksia myös kylmien alueiden merentutkimukseen.
”Uudelleen muotoiltu runko ja voimansiirron uudistaminen parantavat Arandan kulkuominaisuuksia, energiatehokkuutta ja jäissä liikkumista. Sillä pystytään nyt entistä paremmin kulkemaan sekä Itämeren jäissä että Jäämeren jääkentän reunamilla”, kertoo peruskorjauksen projektipäällikkönä toiminut Jukka Pajala SYKEn merikeskuksesta.
Aranda on nyt yksi harvoista arktisia olosuhteita kestävistä eurooppalaisista merentutkimusaluksista.
”Laivan päästöt tulevat olemaan uudistuksen jälkeen hyvin pienet”, kertoo Pajala. Aranda toimii kuin hybridi eli kun dieselit eivät ole suurella käytöllä, laiva kulkee aiemmin ladatuilla akuilla. ”Laivalle on tarkoitus asentaa myös polttokenno, joka tuottaa hyvin päästötöntä sähköä ja lämpöä”, kertoo Pajala.
Tutkimusmatkalle jo alkavalla viikolla
Luovutuksen jälkeen Aranda saapui viikonloppuna Helsinkiin, missä alus varustetaan pikavauhtia ensimmäistä tutkimusmatkaa varten. Alun perin korjaus- ja uudistustöiden piti valmistua jo keväällä, mutta työt kestivät odotettua kauemmin. Työn aikana kolmekymmenvuotiaassa aluksessa tuli esiin paljon seikkoja, jotka oli uusittava alkuperäisen työlaajuuden lisäksi.
”Paineet tutkimustyöhön pääsemiseksi ovatkin jo olleet kovat, ja siksi matkan työsuunnitelma on hieman tavallista laajempi. Odotamme innolla ensimmäistä matkaa, joka suuntautuu ensin Suomenlahdelle ja sen jälkeen Itämeren pääaltaalle ja Suomen länsirannikon merialueille”, kertoo Arandan kehittämispäällikkö Juha Flinkman.
Uudistetun Arandan ensimmäisen tutkimusmatkan matkanjohtajina toimivat johtava tutkija Maiju Lehtiniemi ja vanhempi tutkija Pekka Kotilainen.
Matkalla tehtävät tutkimukset ovat osa Itämeren suojelukomissio Helcomin seurantaohjelmaa, jonka seurantakohteina ovat meriveden ominaisuudet, ravinteet, kasvi- ja eläinplankton, levämyrkyt sekä mikroroska. Lisäksi matkan aikana mm. huolletaan aaltopoijuja.
SYKEn oman tutkimusmatkan jälkeen Arandalla tekee tutkimuksiaan Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti (SMHI). Luonnonvarakeskus Luke käyttää Arandaa syys–lokakuun vaihteessa. Luken matkalla tehdään Suomen merialueiden kalakanta-arviot hydroakustisin menetelmin ja koetroolaamalla.
