30.12.2022

Norsepowerin roottoripurjeille riittää kysyntää maailman merillä

Tiukentuvat liikennöinnin päästöjen rajoitukset ja yrityksien omalle toiminnalleen asettamat hiilineutraaliustavoitteet ovat luoneet hyvät markkinat suomalaisen Norsepowerin roottoripurjeille.

Sea-Cargon ro-ro-alus SC Connectoriin asennettiin ensimmäiset hydraulisille jalustoille asennetut kallistettavat roottoripurjeet. Ne kallistuvat lähes vaakatasoon, kun alus alittaa siltoja vuonoalueella. Kuva: Sea-Cargo

Koronapandemia tyhjensi Norsepowerin niin kuin monen muunkin yrityksen tilauskirjat. Norsepowerin toimitusjohtaja Tuomas Riski kertoo tämän vuoden aikana polttoaineen hinnan nousun myötä myynnin lähteneen jälleen hyvään vauhtiin.

– Mekaanisten purjeiden markkina kasvaa selkeästi ja olemme saaneet uusia tilauksia. Vaikuttaa siltä, että markkina on kovassa kasvussa ja suhtaudumme positiivisesti tulevaisuuteen.

Riskin mukaan on ilmeistä, että roottoripurjeet kuuluvat tulevaisuuden johtaviin päästövähennysteknologioihin ja asiakkaita tulee riittämään.

Riski kertoo Norspowerin olevan tällä hetkellä ainoa toimija maailmassa, joka on pystynyt kaupallistamaan suurten alusten käyttämän mekaanisen purjeen.

– Varustamot kokeilevat roottoripurjeita yleensä ensin yhdellä aluksella ja olettaen, että kaikki menee hyvin niin kuin tähänkin asti, tilaavat niitä sitten lisää, hän toteaa.

Roottoripurjeet myyvät nyt “itse itseään”

– Olemme investoineet sekä toimitusvarmuuteen että markkinointiin. Markkinointitiimimme vahvistui viime syksynä monen yrityksen johtotehtävissä taitonsa näyttäneellä teknologiabrändäyksen edelläkävijällä Jufo Peltomaalla, Tuomas Riski kertoo.

Norsepowerin Tuomas Riski (vas.) ja Jufo Peltomaa tähtäävät tulevaisuuteen. Kuva: Numi Nummelin / Norsepower

Riskin mukaan suomalaisen kehitystyön tuloksien myyminen maailmalla helpottuu koko ajan.

– Meillä on erinomaisia referenssejä: olemme asentaneet roottoripurjeet jo seitsemälle laivalle ja kolmannen osapuolen testeissä on todettu, että päästövähennykset ovat merkittävät. Tavallaan purjeet myyvät nyt itse itseään.

Taustalla Business Finland

Riskin mukaan Norsepower on nyt ylivoimainen markkinajohtaja ja kovassa kasvussa.

– Odotamme liikevaihtomme yli tuplaantuvan vuonna 2022. Tähän uskon Business Finlandinkin olevan tyytyväinen.

– Ensimmäiset prototyypit kehitettiin Business Finland -projektien yhteydessä ja viimeisimpiin olemme saaneet heiltä lainarahoitusta. Emme olisi koskaan päässeet näin pitkälle ilman heitä ja olemme yhteistyöstä hyvin kiitollisia.

Viking Line testasi ensimmäisenä

Yksi Norsepowerin roottoripurjeen ensimmäisistä testeistä tehtiin Viking Gracella EU:n rahoittamana määräaikaisena projektina.

– Tarkoituksena oli tutkia minkälaisia vaikutuksia yhdellä keskikokoisella roottoripurjeella olisi matkustajalaivan polttoainekustannuksiin. Tavoitteena oli vajaan kahden prosentin säästö ja siihen myös päästiin ulkopuolisten validaattorien mukaan.

Vaikutukset jäivät kuitenkin niin vähäisiksi, ettei Viking Line halunnut jatkaa kokeilua.

– Tämä oli tietenkin meidän kannaltamme harmillista, vaikka yhteistyömme muuten sujui hienosti.

Viking Gracen yläkannelle asennettu roottoripurje oli 24 metriä korkea ja halkaisijaltaan neljä metriä. Kuva: Viking Line

– Sinänsä projekti ei ollut huono, koska sen hyvien tulosten ansiosta saimme heti projektin jälkeen Scandlinesilta ensimmäisen kaupallisen tilauksen ja pian he tilasivat roottoripurjeen myös toiselle alukselleen.

– Pääsimme siis tekemään Viking Linen casen jälkeen muita isompia asennuksia.

Uusiin lukemiin Pohjanmerellä

Riski kertoo, että viimeiset epäilykset roottoripurjeen vaikutuksista hälvenivät, kun norjalaisen Sea-Cargon ro-ro-alus SC Connectoriin asennettiin kaksi maailman suurinta 35-metristä roottoripurjetta.

– Ne olivat myös ensimmäiset hydraulisille jalustoille asennetut kallistettavat roottoripurjeet. Ne voidaan kallistaa lähes vaakatasoon, kun alus alittaa siltoja vuonoalueella.

Riskin mukaan tuulisena päivänä aluksen nopeus nousee Pohjanmerellä purjeiden ansiosta 12 solmusta jopa 20 solmuun.

– Polttoaineen kulutuksessa päästään jopa noin 25 prosentin keskimääräiseen säästöön.

Hitaasti liikkuvalla SC Connectorilla purjeiden työntövoima on siis paljon helpommin havaittavissa kuin nopeasti kulkevalla Viking Cracella.

– Eli kun mentiin isompaan mittakaavaan ja paremmin soveltuvaan alukseen niin ei ollut enää epäilystäkään siitä, toimiiko roottoripurje. Sitä olen tosin miettinyt, että pitäisikö polttoaineen päästövähennyksiä mitata ennemminkin tonneissa vuotta kohti kuin prosentteina.

Käynnissä olevia projekteja

Riski avaa nyt käynnissä olevia tilauksia. Viime keväänä Norsepower teki esimerkiksi sopimuksen Dalian Shipbuilding Industry Co:n kanssa kahden laivan varustamisesta roottoripurjeilla. Tilaus toimitetaan vuoden 2023 alkupuoliskolla.

– Nämä ovat ensimmäisiä laivoja, jotka rakennetaan nimenomaan hiilidioksidin kuljettamista varten. Ne varustetaan molemmat yhdellä 28×4 metrin roottoripurjeella. Olemme arvioineet, että nämä tulevat vähentämään aluksien polttoaine- ja CO₂-päästöjä noin viisi prosenttia.

Molemmat nestemäistä hiilidioksidia kuljettavat alukset varustetaan Norsepowerin  28×4 metrin roottoripurjeella. Havainnekuva: Norsepower

– Keski-Euroopassa aletaan ottaa hiilidioksidia talteen käytännössä teollisuuslaitosten savupiipuista. Sen jälkeen sen laivataan Norjaan jossa se varastoidaan käytöstä poistettuun öljylähteeseen. Tämä on siis monin tavoin vihreä projekti.

Norsepower sai myös CLdN-varustamolta tilauksen roottoripurjeiden asentamisesta maailman suurimmalle lyhyen matkan ro-ro-alukselle. Varustamon 8 000 kaistametrin MV Delphine kulkee Ison-Britannian, Irlannin ja Euroopan välillä.

– Olemme arvioineet, että kahdella 35 x 5 m:n roottoripurjeella saavutettaisiin 7-10 prosentin polttoaineen ja päästöjen vähennys tälle alukselle reitistä riippuen.

Ro-ro-alus MV Delphinen rahtikapasiteetti on 8 000 kaistametriä, ja se on mailman suurin tällä hetkellä liikenteessä oleva lyhyen matkan ro-ro-alus. Kuva: HR Wallingford

Kehitys Suomessa, valmistus maailmalla

Norsepowerin tällä hetkellä 35 hengen vahvuisesta henkilöstöstä suurin osa työskentelee Suomessa.

– Perustimme Turun telakan yhteyteen Naantaliin testausyksikön, jossa jalostamme teknologiaa edelleen eteenpäin. Nyt on esimerkiksi tulossa uusi ominaisuus: kokoaikainen työntövoiman mittaus, Riski sanoo.

Roottoripurjeet valmistetaan eurooppalaisiin tilauksiin Puolassa ja Aasian markkinoille kiinalaisessa tyräyhtiössä.

– Kiinan volyymi on tällä hetkellä kaikista suurin. Aasian markkinat ovat suorastaan mahtavat. Tietenkin koronapandemian liikkumisrajoitukset ovat aiheuttaneet meillekin hankaluuksia Kiinassa.

Riskin mukaan myös oman tuotannon vastuullisuus on jatkuvan tarkan arvioinnin kohteena.

– Me kiinnitämme siihen paljon huomiota ja olemme muun muassa laskeneet roottoripurjeen valmistuksen hiilijalanjäljen takaisinmaksuajan: se on alle kolme kuukautta! Sitä voi verrata vaikka aurinkopaneeleihin, joiden kohdalla puhutaan vuosista.

Vaula Aunola

Vanhan keksinnön uusi tuleminen

Roottoripurjeteknologiaa kehitti 1920-luvulla saksalainen keksijä Anton Flettner. Flettner purjehti suunnittelemansa roottoripurjeen avulla Atlantin yli vuonna 1926. Roottoripurjeen toiminta perustuu Magnus-efektiin, joka on nimetty saksalaisen fyysikon Heinrich Magnuksen mukaan. Pyörimisen ja tuulen yhdessä synnyttämään paine-ero työntää laivaa eteenpäin. Roottoripurjetta kokeili 1920-luvulla puuveneessään myös suomalainen insinööri Sigurd Savonius.

Norsepowerin roottoripurje on modernisoitu versio Flettner-roottorina tunnetusta pyöritettävästä sylinteripurjeesta, ja se voidaan asentaa joko uusiin aluksiin tai toimittaa jälkiasennuksena olemassaoleviin.

Anton Flettner asetti 1920-luvulla kolmimastoisen Buckau-nimisen kuunarin mastojen tilalle kaksi pyörivää roottoripurjetta. Kuva: Deutches Technikmuseum
Jaa artikkeli
FREJA