Rauman telakka elää voimakasta kasvukautta. Rauma Marine Constructionsin (RMC) varatoimitusjohtaja Timo Suistio kuvaa telakan 2020-lukua autolauttojen ja viranomaisalusten vuosikymmeneksi.
Tilauskirjassa on tällä hetkellä kaksi matkustaja-autolauttaa ja neljä monitoimikorvettia Puolustusvoimille. Lisäksi RMC solmi helmikuun viimeisellä viikolla australialaisen TT-Line Companyn kanssa aiesopimuksen kahdesta Spirit of Tasmania -matkustaja-autolautasta.
”RMC:n tuotantotilanne mahdollistaa myös Ruotsin ja Suomen uusien jäänmurtajien toteuttamisen yhteishankkeenakin. Pidän tätä suurena mahdollisuutena Suomen meriklusterin kehittämiselle etenkin innovaatioiden suhteen”, Suistio sanoo.
Suomen ja Ruotsin yhteinen jäänmurtajahanke herätti keskustelua RMC:n sidosryhmilleen järjestemässä ajankohtaisseminaarissa alkuviikolla Helsingissä.
Jäänmurtajat voitaisiin uusia yhteistyössä Ruotsin kanssa
Suomen meriteollisuuden kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla on innovatiivisuus. Sille on nyt myös kysyntää, kun meriteollisuudessa on digitaalisuuden ja hiilipäästöjen vähentämistavoitteiden myötä käynnissä iso murros.
”Suomessa on tällä hetkellä rakenteilla 14 alusta, joissa toteutetaan uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Tämä trendi tulee kasvamaan myös globaalisti, mikä luo meille valtavasti mahdollisuuksia”, Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Tiina Tuurnala sanoo.
Uusien jäänmurtajien tulee vastata 2050-luvulle asetettuihin ilmastotavoitteisiin. Aluksiin ei kuitenkaan vielä ole olemassa valmiita ratkaisuja, joiden avulla tavoitteisiin päästäisiin.
”Ratkaisut pitää siis kehittää. Julkiset hankinnat ovat Suomessa aina olleet keihäänkärkiä teollisille innovaatioille ja menestykselle”, Rauma Marine Constructionsin hallituksen puheenjohtaja Mikko Niini toteaa.
Niini korostaa Suomen ja Ruotsin välistä teollista yhteistyötä jäänmurtajahankinnoissa, koska mailla on yhteistyösopimus myös itse jäänmurtamisesta. Maat sopivat yhteistyöstä 1970-luvulla päättäessään pitää Perämeren auki laivaliikenteelle ympärivuotisesti.
”Ruotsi on lähtenyt omassa jäänmurtajahankkeessaan jo liikkeelle. Suomen pitäisi nyt muodostaa tässä asiassa oma suunnitelmansa ja päättää toimijat ja aikataulu. RMC on valmis johtamaan ja toteuttamaan murtajahankkeen yhteistyössä verkostonsa kanssa”, Niini sanoo.
Meriklusterin liikevaihto ylittää pian 15 miljardin euron rajan
Turun yliopiston Brahea-instituutin erikoistutkija Tapio Karvosen mukaan suomalaisen meriteollisuuden nousukausi näkyy jo Suomen meriklusterin vuoden 2018 tunnusluvuissa. Meriklusterin liikevaihto vuoden aikana oli yli 14 miljardia euroa.
”Vuoden 2019 luvut eivät ole vielä selvillä, mutta kasvu on ollut vuoden aikana niin vahvaa, että luultavasti liikevaihto menee jo yli 15 miljardin”, Karvonen sanoo.
Suurin osa meriklusterin liikevaihdosta tuli meriteollisuudesta, jonka liikevaihto oli reilut 9 miljardia euroa. Kasvua vuodesta 2017 vuoteen 2018 oli meriteollisuudessa 9,8 %. Suomen seitsemän suuren telakan suhteen kasvutahti oli vielä kovempi kohoten keskimäärin 30 %:iin.
Meriteollisuus työllisti vuonna 2018 yli 30 000 henkilöä, mikä on 5,6 % enemmän kuin vuonna 2017.
”Telakka- ja muulla meriteollisuudella on Suomessa erittäin merkittävät taloudelliset vaikutukset niin liikevaihdon kuin työllistymisen osalta. Vaikutukset ovat kasvaneet viime vuosina vahvasti, ja kasvu myös jatkuu. Eikä kyse ole pelkästään alueellisista asioista, vaan vaikutukset ulottuvat koko maahan”, Karvonen sanoo.
Suomen meriklusteri 2018
Taulukko: Meriklusterin tunnusluvut vuonna 2018. Mukana luvuissa ovat osakeyhtiömuotoiset yritykset, jotka ovat toimittaneet tilinpäätöstietonsa kaupparekisteriin. Yhteensä meriklusterissa on noin 3 000 yritystä. Lähde: Turun yliopiston Brahea-keskus.
