Meriteollisuuden etujärjestö SEA Europen pääsihteeri Christophe Tytgat myöntää sen, että telakoiden avautumisesta huolimatta teollisuuden ja laivanomistajien nykynäkymät ovat erittäin synkät ja kaikkien tulevaisuudenusko koetuksella.
– Emme ole milloinkaan ennen nähneet kriisin leviävän näin nopeasti ja näin laajalle. Tarjolla on vain vaikeita vaihtoehtoja, joten lyhyellä tähtäyksellä tärkeintä on pitää teollisuus toiminnassa, yritykset käynnissä ja ihmiset töissä, itsekin kotoa käsin jo kahdeksatta viikkoa työskentelevä Tytgat sanoo puhelinhaastattelussa.
Hänen mukaansa eurooppalaiset päättäjät ja yritysjohtajat ovat todellakin kiven ja kovan paikan välissä. Esimerkiksi risteilyaluksia rakentavien telakoiden asiakkaat ovat pääosin yhdysvaltalaisia yrityksiä, joiden kassavirrat ovat tyrehtyneet pandemian takia. Lisämausteen koronapeliin tarjoaa USA:n hallinto, joka ei halua tukea sikäläisiä varustamoita, koska nämä eivät maksa liittovaltiolle yritysveroja.
EU:n komission ja jäsenmaiden hallitusten lyhyen sihdin uhkana on siis risteilyalusten 60 miljardin euron tilauskannan menettäminen ja miljoonan laivanrakennusalalla toimivan henkilön jättityöttömyys. Tai valtavien tukien maksaminen silläkin uhalla, että osa hyödyistä valuu ulkopuolisille.
– Ratkaisuja on todella vaikea löytää varsinkin kun kukaan ei osaa edes arvioida sitä, milloin kriisi helpottaa, Tytgat huomauttaa.
EU:n on noustava puolustamaan kilpailuasemia
Juuri tästä syystä SEA Europe on kovaan ääneen vaatinut sekä komissiolta että 16 eurooppalaisen merenkulkumaan hallituksilta nopeita täsmätukia, joilla tilanne meriliikenteessä ja telakoilla vakautetaan.
Tytgatin mielestä yksi hyvä puoli nykykriisissä on. Viimeistään nyt EU-komissio ymmärtää merenkulun merkityksen maanosan strategisena toimialana, jota ei ole varaa menettää taloudellisistä, geopoliittisista eikä turvallisuussyistä.
– Muiden epäreilua kilpailua on Euroopassa siedetty ihan liian kauan. EU:n komissio muutti vihdoin linjaansa viime vuoden alussa, jolloin se tunnusti Kiinan epäreilun kilpailun sekä merikuljetuksissa että telakkateollisuudessa ja satama-alalla, hän sanoo.
Christophe Tytgat kuuluu niihin päättäjiin, jotka ovat jo kauan varoittaneet Kiinan aikeista nousta merenkulun maailmanmahdiksi. Hän muistelee vieläkin hyvällä Helsingin Breaking Waves -tilaisuutta vuonna 2018, jossa hän kutsui Kiinan valtionjohdon One Way, One Belt -strategiaa ´yksi laituri, yksi maailma -strategiaksi. Kiinan valtiolla on vain yksi pyrkimys: levittää mahdollisimman paljon kiinalaisia tuotteita maailmanmarkkinoille, kuten Tytgat totesi Helsingissä toissa marraskuussa.
Hänen mielestään syy nykytilanteeseeen ei ole pelkästään poliitikkojen tai EU:n virkamiesten. Eurooppalaiset varustamot ovat tilanneet aivan liikaa aluksia Kiinasta eikä täkäläinen telakkateollisuus ole kyennyt kilpailemaan raskaasti tuettujen kiinalaisten valtionyhtiöiden kanssa. Nämä ovat tarjonneet aluksia tarpeen vaatiessa vaikka alle omien tuotantokustannustensa.
Ilmaston lämpeneminen on vieläkin ykkösuhka
Tytgatin mielestä Euroopan yrityksissä riittää paljon merenkulun teknologista osaamista. Viimeistään nyt tätä pitää hyödyntää kääntämällä alustilausten virrat kohti maanosan omia toimijoita, niin kauan kuin Euroopassa on vielä telakoita jäljellä.
– Tämä on huomattu komissiossakin, joka voi tehdä paljon tukemalla kauppamerenkulkua, short sea shippingiä, vihreää merenkulkua, alusturvallisuutta ja merenkulun ympäristövaikutuksia sekä yleensäkin täkäläisiä teknologisia innovaatioita. Komission pitää etsiä ja löytää omat tuki-instrumenttinsa varsinkin kun pidetään mielessä se kaikkein suurin uhka, joka edelleen on ilmaston lämpeneminen ja ympäristön saastuminen.
Vuodesta 2016 lähtien SEA Europen (Shipyards’ and Maritime Equipment Association) pääsihteerinä toimineella Christophe Tytgatilla on takanaan pitkä ura Belgian liittovaltion virkamiehenä.
Hän on toiminut kaikkiaan 17 vuotta myös EU:n laivanomistajien liiton eli ECSA:n (European Community Shipowners’ Association) tehtävissä muun muassa kilpailusta, verotuksesta ja lakiasioista vastaavana johtajana. Niinpä Tytgat tuntee todella hyvin myös varustamoiden ongelmakentät.
Teksti: Markku Pervilä