Meyer Turku Oy:n suorista toimittajayrityksistä on kolme neljäsosaa kotimaisia. Telakan ja sen suorien toimittajayritysten telakan tuotantoon liittyvä yhteenlaskettu liikevaihto on vuoden 2018 osalta noin 1,9 miljardia euroa, mikä tarkoittaa 46 prosentin kasvua kahden vuoden takaiseen tilinpäätökseen verrattuna.
Telakalle tehtyjen toimitusten arvo on lähes kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa (+ 84 %). Toimitusten arvo oli vuonna 2018 noin 933 miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuonna 2016 oli noin 508 miljoonaa euroa.
Meyer Turun kotimaisten toimitusten arvo nousi tarkasteltuna ajankohtana 64 prosentilla noin 638 miljoonaan euroon. Vastaavasti ulkomaisten toimitusten arvo kasvoi 150 prosentin verran noin 295 miljoonaan euroon.
Toimitusten arvon muutoksista huolimatta toimittajayritysten määrä on pysynyt lähes ennallaan. Telakan suoria toimittajayrityksiä oli vuonna 2018 yhteensä 1 246, joista kotimaisia oli 927 ja ulkomaisia 319.
– Tilauskirjamme ulottuu tällä hetkellä vuoteen 2025, ja luvut kuvastavat hyvin tuotantomme kasvua. Odotettavissa on, että kasvu myös jatkuu tulevina vuosina, Meyer Turun varatoimitusjohtaja Tapani Pulli toteaa.
Alihankintaverkosto kattaa 109 suomalaiskuntaa
– Suorilla toimittajilla on puolestaan omat alihankintaverkostonsa, joihin kuuluvat yritykset kattavat 109 suomalaiskuntaa eli kolmasosan kaikista kunnista. Samoin ulkomaisia alihankkijoita on ympäri maailmaa. Telakan tuotannon kasvusta on siis etua kaikenkokoisille ja eri alojen yrityksille aluerajoista riippumatta, Brahea-keskuksen erikoistutkija Tapio Karvonen täsmentää.
Kotimaan toimitusten osalta euromääräinen painotus kohdistui Varsinais-Suomeen (48 %) ja etenkin Kaarinaan (27 %). Kotimaisten toimittajayritysten lukumäärän kohdalla jako meni tasan Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kesken, kumpikin sai 40 prosentin siivun.
Ulkomaan toimituksista suurin osa tulee Saksasta, joka keräsi 72 prosenttia ulkomaisten toimitusten arvosta.
– Saksan osuuden voimakas kasvu selittyy osin sillä, että olemme saaneet Meyerin Rostockin telakalta laivojen FERUt. Samaan tapaan Kaarinan suuri osuus selittyy pääosin tytäryhtiömme Piikkio Worksin hyttitehtaan tuotannon voimakkaasta kasvusta, Pulli taustoittaa.
Telakka siivittää Turun ja koko maan työmarkkinan kehitystä
Meyer Turku on Varsinais-Suomen neljänneksi suurin työnantaja Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Valmet Automotiven jälkeen ja samalla toiseksi suurin teollisuustyönantaja.
Telakan toiminta työllistää suoraan noin 4 100 ja välillisesti 4 000 henkilöä henkilötyövuosina. Suoran työllistämisen osalta henkilötyövuodet kasvoivat kahdessa vuodessa 28 prosenttia ja välillisen 54 prosenttia.
Tutkimus tiedotteen mukaan työllistämisvaikutus on suurempikin, mutta esimerkiksi ulkomaisten yritysten ja toisen tason toimittajien työllisyysvaikutuksia ei pystytty selvittämään tutkimuksen puitteissa.
– Hyvänä nyrkkisääntönä telakan työllisyysvaikutusten laskemisessa voidaan pitää tuotannon kaavaa, jossa noin 20 prosenttia yhden laivan tuotantoprosessista tapahtuu telakan oman henkilöstön toimesta ja loput 80 prosenttia verkostoyritysten kautta, Karvonen toteaa.
Telakan oman henkilöstön työllistämisen aluetaloudelliset vaikutukset kohdentuivat 96 prosenttisesti Varsinais-Suomeen, etenkin Turkuun (88 %). Sen takia suurin osa verotulovaikutuksista painottui varsinaissuomalaisiin kuntiin.
– Telakka siivittää Turun ja koko maan työmarkkinan kehitystä myönteiseen suuntaan. On ollut ilahduttavaa seurata, kuinka vahvasta teknillisestä ammattitaidosta on tullut menestystekijä, jota arvostetaan kansainvälisestikin. Telakan toiminta luo etenkin lähialueelle tärkeää elinvoimaa, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve iloitsee.
Suurin yhteisöveropotti kasautui sen sijaan Uudellemaalle. Siellä muut kuin työllisyysvaikutukset ovat käytännössä lähes samaa tasoa Varsinais-Suomen kanssa, ja Uudenmaan osuus Meyer Turun talousalueena onkin noussut selvästi edellisestä tutkimuksesta.
Yritykset tarvitsevat lisää erikoisosaajia
Työvoimapulaa kartoittaneeseen kysymykseen vastanneista 52 toimittajaverkon yrityksestä kolme neljäosaa kertoi, että yritykset tarvitsevat lisää erikoisosaajia. Eniten pulaa vastausten perusteella on levyseppähitsaajista, LVI- ja sähkösuunnittelijoista, projektipäälliköistä ja työnjohtajista.
– Ennusteiden mukaan Meyer Turun suora henkilöstömäärän kasvu jatkuu vielä lähivuosina, mutta tasaantuu sitten. Telakan ikärakenteen takia vuosittainen rekrytointien määrä pysyy ennusteiden mukaan kuitenkin korkealla tasolla. Tulevaisuudessa painottuu erityisesti tarve korkeasti koulutetulle henkilökunnalle. Projektityöskentelyyn liittyvää kuormituksen vaihtelua tasapainotetaan verkostoyritysten avulla, ja niissä henkilöstömäärä tulee todennäköisesti myös kasvamaan, Karvonen summaa.
Meriteollisuuden erikoisosaajien tarpeeseen tulee vastaamaan syksyllä 2020 Turun yliopistossa alkava kone- ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörikoulutus. Turun telakan oma laivanrakennusoppilaitos mahdollistaa myös nopean väylän alalle erikoistumiseen tarjoamalla rekry-, lisä-, täydennys- ja muuntokoulutusta sekä yksittäisiä kursseja.
Koko tutkimus on ladattavissa pdf-muodossa täältä.
Tietoa tutkimuksesta
Turun kaupunki ja Meyer Turku Oy tilasivat syksyllä 2019 Turun yliopiston Brahea-keskukselta tutkimuksen, jossa kartoitettiin Turun telakan ja sen verkoston aluetaloudellisista vaikutuksia. Tutkimuksessa on myös vertailua edellisen, vuonna 2017 toteutetun katsauksen tuloksiin.
Tutkimus laadittiin ensisijaisesti tilinpäätös- ja muuta tilastoaineistoa hyödyntämällä, mutta tietoja kerättiin myös telakan toimittajayrityksille suunnatulla kyselyillä. Taloudelliset tunnusluvut ovat pääosin vuodelta 2018, mutta osassa tarkasteltuja vaikutuksia on käytetty myös vuoden 2019 tietoja.
Teksti: Vaula Aunola
