Presidentti Vladimir Putinin julistama tavoite Pohjoiselle Meritielle vuonna 2025 on 120 miljoonan tonnin tavaravirta. Tällä jatkuvalla vientivirralla Venäjä haluaa todistaa, että uusi pohjoinen väylä Atlantilta Tyynelle Valtamerelle on myös aito kilpailija Suezin kanavalle.
Tässä artikkelisarjan ensimmäisessä osassa kerromme uuden jäänmurtajalaivaston rakentamisesta. Seuraavassa on vuorossa varsinaisten teollisten hankkeiden ja kuljetuslaivaston kehittämisen tilanne.
Uusia atomimurtajia
Pohjoinen Meritie kulkee pääasiassa Venäjän talousvyöhykkeen läpi ja siten se on YK:n UNCLOS-sopimuksen mukaan Venäjän lainsäädännön regulaation alainen. ”Uusi” Venäjä mahdollisti kansainvälisen läpikulkuliikenteen jo heti 1990-luvun alussa ja 2010-luvun alussa väylän hallinto uudistettiin perustamalla erityinen Pohjoisen Meritien hallintoyksikkö, joka valvoo ja luvittaa liikennettä.
Itse reitin operatiivinen hoito ja tarvittavat investoinnit sen sijaan siirrettiin muutama vuosi sitten valtionyhtiö Rosatomin vastuulle. Suomalainen Nesteen ja Kvaerner Masa-Yardsin yhteisyrityksen Nemarc Shippingin MT Uikku oli ensimmäinen ulkomainen rahtilaiva, joka vuonna 1998 purjehti reitin Juhani Säävälän kipparoimana Beringin salmen Provideniaan saakka.
Venäjällä oli Neuvostoliiton perintönä useitakin ydinkäyttöisiä murtajia Pohjoisella Jäämerellä. Yksi toisensa jälkeen niiden käyttötunnit kuitenkin tulivat täyteen ja niitä on jouduttu poistamaan käytöstä. Baltian Telakka Pietarissa jatkoi Venäjän aikana vanhan sarjan rakennustöitä ja myöhemmin valmistuneet Yamal sekä 50 Let Popedy (50 Vuotta Voitosta – vaikka valmistuikin 60 vuotta voitosta) ovat vielä käytössä. Uudempiin kuuluvat myös yhteistyössä Suomen kanssa 1990-luvun alussa valmistuneet Taymyr ja Vaygach, joille on jo tehty ensimmäinen elinkaaripidennys. Liikenteen nopeasta kasvusta johtuen näille kaikille ollaan valmistelemassa uusia elinkaaripidennyksiä, joiden tuloksena Taymyr poistuisi käytöstä vasta 2027 sekä Vaygach ja Yamal 2028.
Korvaavien ydinmurtajien ohjelma käynnistettiin 2010-luvun alussa. Baltian Telakan uusien 60 MW atomimurtajien rakentaminen on eri syistä melkoisesti myöhässä alkuperäisestä. Ensimmäisenä valmistui viime vuonna. Uusi Arktika ehti jo tehdä neitsytmatkan Pohjoisnavalle, mutta sai samalla konevaurion ja joutui palaamaan takuukorjaukseen Pietariin. Sieltä se on marraskuun lopulla siirtynyt Murmanskiin aloittaakseen säännöllisen avustustyön tänä talvena. Sisarlaiva uusi Sibir oli samaan aikaan Suomenlahdella luovutuskokeissa ja sen odotetaan tulevan palvelukseen maaliskuuhun mennessä. Sarjaan on rakenteilla vielä kolme murtajaa lisää, Ural, Yakutia sekä Chukotka. Näiden pitäisi valmistua Pietarista vuosina 2023, 2024 ja 2026.
Niukkuutta murtajista
Liikenne Pohjoisella Meritiellä on Venäjän massiivisten arktisten investointien johdosta kasvanut nopeasti ja tänä vuonna saavutetaan jo noin 35 miljoonan kuljetetun tavaratonnin ennätys. Lupia oli myönnetty tämän vuoden purjehduskaudelle yli 1 000 alukselle. Pelkästään kansainvälinen transitoliikenne oli joulukuun alkuun mennessä noussut yli 2 miljoonaan tonniin yhteensä 88 aluksella. Näistä 74 alusta purjehti ulkomaisten, yhteensä 14 eri lipun alla.
Suomen Kumpula teki neljä matkaa. Viimeisin niistä osui marras-joulukuun vaihteeseen, jolloin tilanne Itä-Siperian merellä kulminoitui ongelmalliseksi, kun AJM Vaygach joutui yksin huolehtimaan kolmesta saattueesta, kahdesta saattueesta Tshukotkan Pevekistä ulos sekä sisään sekä transito-saattueesta Beringin salmesta Karan merelle. Syitä suorastaan kriittiseen tilanteeseen oli useita: Pevekin myöhästyneet laivaukset heikkotehoisilla aluksilla, käytettävissä olleiden jäänmurtajien niukkuus sekä yllättäen vaikeutuneet jääolosuhteet. Osa murtajista oli vielä huollossa Murmanskissa ja ne saatiin mobilisoiduksi vasta joulukuun alussa. Vaygachin saattueessa länttä kohti oli lopulta ennätysmäiset kahdeksan alusta. Rosatomin varapääjohtaja ja Rosatomflotin NSR:n hallinnon päällikkö Vjacheslav Ruksha totesikin heti, että ympärivuotisen liikenteen turvaamiseksi tarvittaisiin itse asiassa vielä lisää kaksi 60 MW nyt tulossa olevien viiden lisäksi. Sesongin aikana bulkkerit Golden Furious, Golden Pearl ja Kumpula tekivät kukin neljä transit-matkaa, Chukotka+ (ex Shelltrans) ja Golden Suek kolme matkaa. Purjehduskauden ensimmäisen läpikulkumatkan teki heinäkuun alussa COSCO:n Tian En ja viimeisen matkan aloitti Red Boxin Pugnax joulukuun 13. päivänä.
Nyt Pohjoisella Jäämerellä operoi kaksi valtionorganisaatiota, Rosatomflot varsinaisella Pohjoisella Merireitillä Karanportin ja Beringin salmen 2 600 kilometrin matkalla sekä satamahallinto Rosmorport reunamerillä. Matalakulkuiset atomijäänmurtajat Vaygach ja Taymyr on vuokrattu pitkäaikaisilla sopimuksilla talvikausiksi sujuvoittamaan liikennettä Norilsk Nickelin Jenisein alajuoksulla sekä palvelemaan öljyn- ja kaasuntuottajia Obinlahdella. Atomimurtajat Yamal ja Arktika avustavat Karanmeren liikennettä ja transitoa, jota talvikaudellakin tapahtuu. Parhaillaan on muun muassa meneillään suuria raskaslastilaivojen moduulikuljetuksia Aasiasta Obinlahdelle. Aker Arcticin suunnittelema Atomflotin 4-podinen Ob avustaa Sabettassa.
Rosmorport operoi 15/18 MW murtajia: Krasin ja Sankt-Petersburg Pohjoisella Jäämerellä sekä Dikson, Tor, Kapitan Yevdokimov ja Kapitan Zadaev Arkangelissa ja Admiral Makarov Kantalahdessa. Norilsk Nickelillä on Dudinkassa oma Dudinka (Suomesta Venäjälle 2006 myyty Apu). Öljy-yhtiöillä on lastausterminaaleissa omat murtajansa: Lukoililla Petshoran merellä muun muassa Varandei ja Toboy sekä Gazprom Neftillä Petshoran merellä Vladislav Strizhov ja Aleut, Obin lahdella Aleksandr Sannikov, Andrey Vilkitsky ja vinomurtaja Baltika.
Suomenlahdella Rosmorportilla on 50-vuotias Ermak, 25 MW upouusi Viktor Chernomyrdin ja niin sanotut kaupunkimurtajat Vladivostok, Murmansk sekä Kapitan Nikolayev, Kapitan Sorokin, Kapitan Dranitsyn, Kapitan Kosolapov, Kapitan Plakhin, Mudyug, Kapitan Izmailov ja Semen Dezhnev.
Rosmorport oli tilaamassa 18 MW kaupunkimurtajia lisää Saksasta Pella Sietaksen telakalta, mutta tämä kaatui Saksan koronasulkuun. Tilauksia ollaan parhaillaan uudelleenjärjestelemässä ja sarjaa ryhtynee jatkamaan OSK:n Viipurin telakka, jonka seuraava jäänmurtajatoimitus olisi siis vuonna 2025. Toiselle lisätilaukselle Kaukoitää varten Rosmorport vielä etsii rakentajaa ja muun muassa Turkki on noussut keskusteluissa esille. Kaukoidässä Rosmorportilla tänään toimivat Moskva, Novorossisk sekä Magadan. De Kastrin terminaalissa on lisäksi Polar Pevek. Novorossisk avusti hiljattain saattueen Beringin salmesta Pevekiin, josta saattueesta Vaygach otti sitten viedäkseen aluksia Itä-Siperian ja Laptevin merien kautta länteen.
Kohti ympärivuotista liikennettä
Energiayhtiö Novatek sai Yamalin niemimaalla 26 miljardin USD investointina Obin lahdella Sabettassa valmiiksi LNG-tehtaan rakennustyöt vuonna 2017. Sen rakentaminen vaati valtavia kuljetusmääriä ja vientiä varten perustettu Yamal LNG-yhtiö rakennutti ja rahtasi kansainvälisiltä varustamoilta yli 20 vuodeksi 15 kpl 170.000 m3 arktisia ns. double-acting LNG-alusta, jotka voivat kulkea itsenäisesti lähes kaksimetrisessä tasaisessa jäässä. LNG:n vienti on tähän saakka tapahtunut pääasiassa länteen yhtiön terminaaliin Zeebruggeen, ja joitakin lasteja välilastaukseen Norjan Honningsvågiin. Omistajavaraustamoja ovat kreikkalainen Dynagas, Kanadan Teekay, Japanin Mitsui OSK Lines sekä yhdellä aluksella Kyproksen Sovcomflot. Viime talvena pari näistä laivoista suoritti koematkat talviaikaan idän suuntaan sekä itsenäisesti että avustettuna.
Tämä sai Novatekin ryhtymään seuraavaan hankkeeseen, Arctic LNG 2, on nyt tilattu: 15 + 6 alusta ja jälkimmäiset erityisesti ympärivuotiseen idän suunnan kaasunvientiin. Alukset on kehittänyt Aker Arctic ja ne rakennetaan Etelä-Korean DSME:n telakalla. Sovcomflot yhdessä Novatekin kanssa on puolestaan tilannut 15 arktista LNG-laivaa kotimaiselta uudelta Zvezdan telakalta Vladivostokin naapurista ja näiden alusten alkusarjaa on alihankintana rakennutettu vastaavasti Samsungin telakalta.
Atomflot puolestaan allekirjoitti syyskuussa Dubain DP Worldin kanssa aiesopimuksen 6 000 TEU arktisista konttilaivoista, jotka pyritään saamaan ympärivuotiseen transitoliikenteeseen vuodesta 2025 alkaen. Arktisten LNG-laivojen kuljetustalouden optimoimiseksi Novatek rakentaa yhdessä Japanin MOL:n kanssa välilastausterminaalit Kamtshatkalle ja Murmanskin Teriberkaan. Vastaavat järjestelyt tehtäneen myös konttilaivojen osalta.
Tällainen liikenne vaatii Atomflotilta lisää avustuskapasiteettia. Sitä varten Zvezdan telakka on pantu jo rakentamaan kolme Leader-luokan 120 MW super-ydinmurtajaa. Ensimmäinen on jo saanut nimen Rossiya ja sen pitäisi valmistua talveksi 2028 ja seuraavien 2030-luvun alussa. Leaderin uppouma on 71.000 tonnia ja päämitat pituus 209 metriä, leveys 47,5 metriä ja syväys 13 metriä. Koneiston 315 MW teho kehitetään kahdessa RITM-400 tyyppisessä reaktorissa. Murtajatyypin kerrotaan pystyvän liikkumaan 2 solmun nopeudella aina 4,1 metrin paksuisessa jäässä, kun nyt liikenteeseen tulevat 60 MW murtajat 34 metrin leveydellään ja 33 540 tonnin uppoumalla kykenevät 2 solmun nopeuteen ”vain” kolmen metrin paksuisessa jäässä.
Atomflot suunnittelee rakentavansa vielä neljä 40 MW LNG-käyttöistä murtajaa ja nämä tulisivat palvelemaan uusien arktisten vientisatamien liikennettä ja tavoitteellisesti näiden vientiyhtiöiden rahoittamana.
Juttusarjan seuraavassa osassa kerromme näistä uusista teollisuuden investointihankkeista.
Teksti: Mikko Niini
Kuvat: yritykset
