Lokakuun 5. päivänä, melko täsmälleen 50 vuotta sitten Norjan ensimmäisen offshore-kentän Ekofiskin käynnistämisestä, Equinor ja sen investointipartnerit Petoro, Aker BP, Ruotsin Lundin ja Ranskan Total juhlivat Norjan kolmanneksi suurimman öljykentän, Johan Sverdrupin, käynnistystä. Monista aiemmista esimerkeistä poiketen tämä jättiläisinvestointi käynnistyi kaksi kuukautta etuajassa ja 4 miljardia euroa alle alkuperäisen kustannusarvion.
Yhtiöiden osuudet ovat Equinor AS (operaattori, 42,6 %), Lundin Norway AS (20 %), Petoro AS (17,36 %), Aker BP ASA (11,5733 %) ja Total SA (8,44 %).
“Johan Sverdrup on jättimäinen virstanpylväs koko toimialalle. Kenttä tulee tuottamaan kolmanneksen koko Norjan mannerjalustan öljystä ja uuden teknologian avulla pienemmillä päästöillä kuin koskaan aikaisemmin. Sen odotetaan tuovan Norjalle öljytuloja yli 140 mrd euroa, josta noin 90 miljardia euroa Norjan valtiolle ja yhteiskunnalle”, totesi Equinorin pääjohtaja Eldar Sætre käynnistyksen yhteydessä.
Johan Sverdrupin varannot on arvioitu 2.7 miljardiksi barreliksi ja ensimmäisen vaiheen tuotannon päästyä kunnolla käyntiin päivittäistuotoksi tulee 440,000 barrelia öljyä. Kenttän käyttö tapahtuu maista syötettävällä sähköllä ja hiilidioksidipäästöt on arvioitu alle 0,67 kiloksi barrelia kohti. Yhden barrelin break-even on alle 20 dollaria barrelilta ja operointikustannus niin sanotun platou-vaiheen aikana vuoden 2020 kesän jälkeen on arvioitu alle 2 dollariksi barrelilta. Vuoden 2022 jälkeen Johan Sverdrup syöttää sähköenergiaa myös Utsira High-kentille, kuten Edvard Grieg, Ivar Aasen ja Gina Krog. Equinor panostaa tänään myös kelluvien tuulipuistojen kehittämiseen ja jatkossa se aikoo tuottaa öljy- ja kaasutuotannon tarvitseman energian kenttien ymärille rakennettavissa tuulipuistoissa. Yhtiöllä on vastaavia suunnitelmia myös Itämerellä, erityisesti Puolan rannikolla.
Johan Sverdrupin ykkösvaiheen suunnitelmat hyväksyttiin elokuussa 2015. Uusien rohkeiden teknologiavalintojen ja digitalisaation ansiosta hankekustannukset saatiin 4 mrd euroa suunniteltua alemmiksi eli yhteensä 8,3 mrd euroon. Uudet ratkaisut auttoivat myös nopeampaan toteutukseen. Valituilla ratkaisuilla säästettiin myös yli kaksi miljoonaa työtuntia meritöissä.
Johan Sverdrup on Norjan mannerjalustan suurin investointi sitten 1980-luvun. Nyt valmistunut ensimmäinen vaihe on vaatinut yli 70 miljoonaa työtuntia ja se on keskimäärin työllistänyt vuosina 2016-2018 päivittäin 12.000 ihmistä. Töitä tehtiin lähes kolmessakymmenessä eri paikassa Norjassa ja muualla maailmassa. Töiden ajoittuminen juuri pahimpaan offshore-alan lamaan on ollut pelastuksena monille, erityisesti norjalaisille toimijoille. Aikaisemmista käytännöistä poiketen yli kaksi kolmannesta tilauksista ja urakoista suunnattiin Norjan teollisuudelle. Norjalainen konsulttiyhtiö Agenda Kaupang onkin arvioinut että Johan Sverdrupin kokonaisvaikutus Norjassa aikavälillä 2015-2025 olisi noin 150.000 miestyövuotta.
Merkittävä työllisyysvaikutus tulevaisuuteenkin
Johan Sverdrupin toiminta-ajaksi on laskettu yli 50 vuotta, jona aikana se tulee tarjoamaan työtilaisuuksia keskimäärin noin 3 400 hengelle vuositasolla. Kentän operaatiot johdetaan Equinorin toimistosta Stavangerissa; tukikohdat ja helikopteripalvelut puolestaan Dusavikasta ja Solasta. Öljy kuljetetaan Mongstadin terminaaliin lähellä Bergeniä ja kaasut puolestaan Kårstöhön.
Viranomaiset hyväksyivät Johan Sverdrupin kakkosvaiheen suunnitelmat viime toukokuussa ja laajennetun kentän on suunniteltu olevan valmiina tuotantoon vuoden 2023 alussa. Tämän vaiheen urakoita on tähän mennessä sovittu yli 2 mrd euron arvosta; näistä 85 prosenttia on tulossa Norjaan. Toisen vaiheen päivätuotannon lisäys on arvioitu 220,000 barreliksi. Koko toisen vaiheen kustannusarvio on 4,1 mrd euroa.
Panostukset Barentsin merelle jatkuvat
Ilmastokeskustelusta riippumatta Norjan hallitus etenee määrätietoisesti offshore-toiminnan kehittämiseksi myös pohjoisille alueille, erityisesti Barentsin merelle. Equinor on täydessä vauhdissa Johan Castberg-kentän rakentamisessa ja se hakee sen ympärille integroituvia tuotantoratkaisuja. Toistaiseksi pohjoisimmat todennetut öljyresurssit on Wisting-kentällä, jonka operaattori on itävaltalainen OMV. Yhtiöt sopivat kuitenkin tiiviistä yhteistyöstä kentän kehittämisessä. Suunnitelmat keskittyvät arktisiin olosuhteisiin sopeutettaviin kelluviin tuotantolaivoihin (FPSU) ja shuttle-tankkereihihin. Selvitettäviin ratkaisuihin kuuluu muun muassa Veidnesin mahdollinen öljysatama Utsjoen naapuriin. Muita Barentsin meren toimijoita ovat esimerkiksi Spirit Energy, Lundin, Aker BP sekä uutena tulijana Espanjan Repsol.
Isot kansainväliset öljy-yhtiöt ovat viime aikoina olleet hyvästelemässä Norjan offshore-tuotantoa, ExxonMobil muutama viikko sitten myytyään kaikki assettinsa Norjan Vår Energi-yhtiölle. Vår Energi on jo aiemmin ottanut haltuunsa Barentsin merellä ENI:n Goliat-kentän. Merkittävänä osakkaana Vår Energissä on yli 30 prosentilla pääomasijoitusyhtiö HitecVision.
Vår Energi tilasi elokuussa Rosenberg Worley AS:n Stavangerin telakalta merkittävän elinkaaren pidennystyön Jotunin-kentän FPSO:lle. Modernisoinnin ansiosta Balderin öljykentän tuotantoa jatketaan vuoteen 2045 saakka. Merkittävää päätöksessä on se, että Jotun on viimeinen Suomessa rakennettu tankkeri. Se valmistui v. 1998 Turun telakalta ja Kvaernerin suorittaman prosessivarustelun jälkeen luovutettiin Esso Norge AS:lle. Näin suomalainen huipputuote lähtee uudestaan merelle seuraavaksi 20 vuodeksi keväällä 2020.
Teksti: Mikko Niini
