Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi tutkinnan Suomen merivoimien miinalautta Pyhärannan karilleajosta Saaristomerellä Örön saaren länsipuolella 24.8.2022.
Karilleajo tapahtui ampumaharjoituksen yhteydessä, eikä siitä aiheutunut henkilö- tai ympäristövahinkoja.
Ampumaharjoituksissa ammuntojen maaleina käytettiin ankkuroituja, kelluvia maalilauttoja. Karilleajo tapahtui, kun ammuntojen päätteeksi ryhdyttiin nostamaan maalilauttoja vedestä.
– Karilleajo oli usean tekijän summa: maalilauttojen tarkkaa sijaintia ei ollut määritetty ennen niiden nostamista. Komentosillalla aluksen ohjailuun liittyvät tehtävät ja roolit vaihtuivat tiuhaan ja lopulta ymmärrys roolituksista uupui – eli kuka toimi vahtipäällikkönä, kuka vastasi ohjailusta ja kuka merenkulullisesta turvallisuudesta, tutkinnanjohtaja Risto Haimila kertoo.
– Ennen kolmannen maalilautan nostoa ohjailuvastuu siirtyi komentosillalla, mutta siirron yhteydessä aluksen tarkkaa sijaintia ei varmistettu, minkä seurauksena läheisen matalikon muodostamaa riskiä ei tunnistettu ja alus ajoi karille tällä matalikolla, Haimila lisää.
Alukselle ei aiheutunut karilleajosta uppoamisvaaraa. Karilleajosta aiheutunut vuoto saatiin hallintaan aluksen henkilöstön omin toimenpitein. Lähistöllä olleet muut merivoimien alukset auttoivat pelastustöissä, eikä muiden viranomaisten avustukselle pelastustöissä ollut välitöntä tarvetta. Aluksella olleet varusmiehet evakuoitiin varotoimenpiteenä muille merivoimien aluksille.
Kolme suositusta Merivoimille
Onnettomuustutkintakeskus antaa kolme suositusta karilleajon seurauksena.
Ensimmäinen suositus liittyy maalilauttojen käytön ohjeistukseen, etenkin niiden rakenteeseen ja paikallaan pysymisen vahvistamiseen.
Toinen suositus liittyy sähköisten merikarttajärjestelmien käytön riskien hallintaan: Merivoimilla ei ole ohjeistusta sähköisissä merikarttajärjestelmissä esitettävään tietoon vaikuttavista asetuksista tai niissä esitettävän tiedon luotettavuuden arvioinnista. Onnettomuustutkintakeskus kehottaakin ottamaan asetukset ja niiden tiedon luotettavuuden arvioinnin paremmin huomioon erityisesti reittitarkastelussa ja ohjailuvastuuta vaihdettaessa.
Kolmas suositus liittyy vauriontorjuntavalmiuden ylläpitoon: Pääsy vauriontorjunnan kannalta tärkeisiin kohteisiin ja tarvittavien työkalujen soveltuvuus on varmistettava osana harjoitustoimintaa.
Linkki tiivistelmään ja tutkintaselostukseen
Vaula Aunola