Paneelikeskusteluissa käsiteltiin muun muassa sitä, miten päästöjen vähentämisessä myös sujuvalla meriliikenteellä on merkittävä rooli.
‒ Satama-alueen liikennejärjestelyt ovat tärkeitä. Se, että rekat eivät suunnittelemattomasti kierrä sataman alueella vaan pääsevät sujuvasti laivaan, on osa kokonaisuutta, jonka kautta päästöjä saadaan vähenemään, Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä tiivistää.
Suomen Laivameklariliiton toiminnanjohtaja Sari Turkkilan mukaan on selvää, että sujuvoittamiseen tarvitaan yhteistä suunnitelmaa ja tiiviimpää yhteistyötä. Digitalisaatiolla on tässä iso rooli. Digitalisaation suhteen kaivataankin lisää konkretiaa – selvyyttä siitä, miten se hyödyttää alan yritysten liiketoimintaa.
Mäkilä muistuttaa, että digitalisaatiossa on menty kyllä lyhyellä aikavälillä eteenpäin mutta paperittomuuteen tai avointen rajapintojen kautta siirtyvään tiedonvaihtoon on vielä matkaa.
‒ Markkinoilla on ratkaisuja, mutta tärkeää on se, että ostaja tietää mitä digiratkaisuillaan tavoittelee.
Satamatoimijoille oma pooliorganisaatio
Merenkulun markkinakatsauksessa kuultiin myös tulevaisuuden polttoaineratkaisuista. Katsauksessa kävi ilmi, että esimerkiksi vety on hintatasoltaan vielä kaukana varteenotettavasta vaihtoehdosta.
‒ Alalla tarvitaan investointeja, joilla päästöjä vähennetään, mutta vety ei ole realismia. LNG:n läpilyönti oli kymmenen vuoden prosessi. Vety vie vähintään saman verran ennen kuin sitä voi skaalata, Mäkilä tiivistää.
Satamapäivillä käsiteltiin myös satamien muuttuvaa toimintaympäristöstä: uhkia ja kansallista varautumista.
Meria Consultingin Merja Salmi-Lindgrenin mukaan pandemian aikana on toivottavasti ymmärretty, miten iso merkitys satamilla on huoltovarmuuteen.
‒ Toisin kuin joissain muissa paikoissa maailmalla meillä kaikki satamat ovat olleet auki ja rahtikuljetukset toiminnassa. Merikuljetukset ja satamat ovat olleet tosi merkittävässä asemassa siinä, että tavaraa tulee kauppoihin.
Satamapäivillä varmistuikin, että satamat ja satamaoperaattorit saavat Huoltovarmuuskeskuksen alaisuuteen oman vakinaistetun pooliorganisaationsa. Organisaation kokoonpano kerrotaan myöhemmin. Toimintansa se aloittaa ensi vuoden alussa.
Pahempaa pelättiin
Markkinakatsauksen perusteella alan näkymät ovat toiveikkaat. Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtaja Juha Mutrun mukaan talousnäkymät merenkulkualalla tuntuvat yllättävänkin hyviltä, vaikkakin esimerkiksi konttitilanteen normalisoitumista saadaan vielä odottaa.
‒ Sekä satamien että operaattorien osalta pelättiin pahempaa. Rahti on kulkenut, eivätkä ihmiset ole saaneetkaan niin paljon tartuntoja. Varustamoissa odotetaan vielä matkustamisen elpymistä, Sari Turkkila summaa.
Myös Anneleena Mäkilän mukaan satamat ovat pärjänneet kohtuullisen hyvin, vaikka
matkustajaliikenteessä on luonnollisesti ollut pudotusta.
‒ Bruttokansantuotteen ennuste näyttää hyvältä, ja satamat ovat yleensä seuranneet aika hyvin sitä.
Merja Salmi-Lindgrenin mukaan satamien tulevina haasteina ovat oikeanlaiset investoinnit.
‒ Satamilla on isot investointitarpeet, ja niiden pitää löytää ne oikeat, vaikuttavimmat investointikohteet. On hienoa, että klusterin toimijat tuovat niitä esille.
Jälleennäkemisen riemua
Kokonaisuutena järjestäjät olivat varsin tyytyväisiä Satamapäivien toteutumiseen. Juha Mutrun mukaan alan ihmiset saatiin koronapandemiasta huolimatta runsaslukuisena mukaan ja järjestelyt toimivat.
Merja Salmi-Lindgren ja Annaleena Mäkelä toteavat, että ilmassa oli kahden vuoden tauon jälkeen jälleennäkemisen riemua.
‒ Satsasimme järjestelyjä mietittäessä paljon terveysturvallisuuteen. Tilaisuus tuntui olevan hyvin tervetullut. Saimme kovasti kehuja, että puheenvuorot olivat hyviä ja aiheet kiinnostavia. Paneeleissa käsiteltiin myös konkreettisia asioita hyvässä hengessä, Salmi-Lindgren kiittelee.
Teksti: Tomi Kangasniemi
