Instituutin johtaja Ina Luçaj, opinto- ja projektipäällikkö Gjevori Shkelquim ja liikennesuunnittelun asiantuntija Vera Shiko – kaikki koulutustaustaltaan insinöörejä – vierailivat suomalaisisäntiensä kanssa muun muassa Helsingin sataman eri kohteissa, satamaliitossa ja Liikenteen turvallisuuvirastossa.
Ina Luçaj kertoo, että vierailu tehdään osana Euroopan Komission TAIEX-tiedonvaihto-ohjelmaa. Tavoitteena on tutustua parhaisiin eurooppalaisiin käytäntöihin meriliikenteeseen liittyvissä asioissa: satamien ympäristöasioiden hallintaan, alikuntoisten alusten torjumisessa käytettäviin turvallisuusmääräyksiin ja sääntelyyn, vakavien merionnettomuuksien riskien pienentämiseen sekä merikuljetusten ympäristövaikutusten pienentämiseen.
– Käymme myös vapaata keskustelua suomalaisten merenkulku- ja satamaviranomaisten kanssa, ja esittelemme heille instituuttimme toimintaa ja albanialaista liikennejärjestelmää. Meille vierailu rakentaa siltaa teorian ja käytännön välissä ammottavan kuilun yli. Asiantuntijamme ovat erittäin perehtyneitä meriliikennettä koskevan kansainvälisen sääntelyn teoriaan, mutta ovat vielä jäljessä siinä, miten näitä säädöksiä käytännössä noudatetaan kehittyneiden maiden satamissa, Luçaj sanoo.
Parempaa infrastruktuuria ja valvontaa
Turvallisuus- ja ympäristöasiat saavat vierailulla päähuomion. Albaniassa on Vera Shikon mukaan tiettyä puutteita ja ongelmia, joita kuitenkin pyritään saattamaan maan hallituksen ratifioimien kansainvälisten meriliikennesopimusten edellyttämälle tasolle.
– Ympäristömääräysten noudattamista kontrolloi kaikilla sektoreilla ympäristöministeriö, ja nämä asiat ovat korkealla myös hallituksemme asialistalla. Meille isoimpia kysymyksiä ovat laivojen kiinteät, nestemäiset ja kaasuina vapautuvat päästöt. Myös satamien ja liikenteen turvallisuus on ongelma, sillä meriliikenteen seurantajärjestelmää, jollaisen rakentamiseen olemme sitoutuneet, ei ole vielä otettu käyttöön”, Vera Shiko listaa viranomaisten haasteita.
”VTS-järjestelmää tarvitaan ehdottomasti, sillä maamme sijaitsee Adrian- ja Joonianmerien liittymäkohdassa, missä meriliikenne on vilkasta kaikkiin suuntiin. Se aiheuttaa merkittävän onnettomuusriskin ja ympäristöonnettomuuksien riskin.
Liikennettä lähelle ja kauaksi
Suurin osa albanialaissatamiin tulevasta ja lähtevästä liikenteestä suuntautuu italialaisiin ja kreikkalaisiin satamiin, mutta maahan saapuu liikennettä myös muualta Euroopasta sekä valtamerten yli Kiinasta, muualta Aasiasta ja Afrikasta.
53% Albanian ulkomaan tavaraliikenteestä eli noin viisi miljoonaa tonnia saapuu tai lähtee meritse. Maan neljästä tärkeimmästä satamasta Durrës on omaa luokkaansa 80%:n osuudellaan meriliikenteestä. Shiko kertoo, että vanhan Durrësin sataman vieressä on lisäksi öljyn ja nestekaasun moderni tuontisatama Porto Romano. Muiden satamien infrastruktuuri on ikääntynyttä, ja vaatii modernisointia niin lastinkäsittelyn kuin jätehuollon laitteistojen osalta.
Satamien lastinkäsittelyä on toisaalta yksityistetty ja kilpailutettu, ja kilpailutuksen kriteereillä voidaan vaikuttaa myös ympäristöasioihin.
– Jätehuollon ongelmat näkyvät satamien vesien laadussa ja meren roskaantumisena satamien alueella. Alusten, erityisesti suurten matkustaja-alusten aiheuttamien öljy- ja jätevesipäästöjen valvonta on meille toinen suuri asia, sillä ne heikentävät mahdollisuuksia ranta-alueiden uimaranta- ja virkistyskäyttöön.
Strategiat valmiina
Tavoite on toiminnan nopea parantaminen lähivuosina. Albaniassa selvitellään myös mahdollisuuksia meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on päästöttömyys ja jätteiden määrän nollaaminen. Strategiaan kirjattu tavoite on saavuttaa merialueiden tilan ympäristöluokitus ’hyvälle tasolle’ vuoteen 2020 mennessä.
– Durrësin sataman modernisointi on yksi liikennestrategiamme pääkohteista. Iso kysymys on myös meriliikenteen ja kansallisten ja kansainvälisten maakuljetusväylien kytkeminen nykyistä paremmin toisiinsa, Shiko sanoo.
– Satamamme pitää saada yhdistettyä nykyistä paremmin muuhun maahan niin maanteiden kuin rautateidenkin avulla. Meillä on sitä varten paljon erilaisia kehityshankkeita käynnissä ja tilanne on muuttumassa siltä osin nopeasti.
Teksti ja kuvat Jussi-Pekka Aukia
