Ison-Britannian ero EU:sta synnyttää tullirajan saarivaltakunnan ja vapaakauppa-alueen välille. Koska 95 prosenttia Britannian kansainvälisestä kaupasta kulkee köleillä, maassa pelätään brexitin tyrehdyttävän satamien bisnekset. Tarkastusten lisääntyminen sumputtaa tähän asti hyvin sujuneet kuljetusvirrat, satamissa ja logistiikka-alalla uumoillaan.
Tällä tietoa brexit tulee voimaan 29. maaliskuuta vuona 2019. Mikäli Lontoo ja Bryssel eivät sitä ennen kykene sopimaan tulliasioista, molemmat osapuolet alkavat lätkiä tullimaksuja toistensa tavaroille ja kuljetuksille, Reuters kirjoittaa.
Tällainen tilanne merkitsee kuoliniskua nykyisin hyvin toimivalle järjestelmälle. Brexit näyttää aiheuttavan viivytyksiä, kustannuksia ja ylipäätänsä lisää byrokratiaa kaikille toimijoille.
Kuningattaren hallitus arvioi, että vain pari kuukautta ennen brexitiä uusitttava tullausjärjestelmä nostaa ilmoitusten määrän 255 miljoonaan nykyiseltä 55 miljoonan tullausilmoituksen tasolta.
– Miten uusi järjestelmä selviytyy äkkiä kasvaneista ilmoituksista? Pullonkauloja ja kapasiteettiongelmia aiheutuu varmasti, Britannian varustamoyhteisön (UK Chamber of Shipping) pääjohtaja Guy Platten arvelee.
Valtavat lisälaskut siirtyvät kuluttajille
EU on Britannian tärkein kauppakumppani, jonka osuus vuonna 2016 oli 44 prosenttia saarivaltakunnan viennistä ja 53 prosenttia tuonnista. Britanniassa on noin 180 000 vain EU:n sisäkauppaa käyvää yritystä, joiden kontolle tullausvelvollisuus lankeaa brexitin jälkeen.
Institute for Government ynnäilee, että näistä ilmoituksista koituu yrityksille 4-9 miljardin punnan lisälasku.
– Kustannukset pannaan kiertämään ja lopulta maksumiehiä ovat kuluttajat, Platten sanoo.
Tullisovinto EU:n kanssa on epätodennäköinen
Brittihallitus on ehdottanut kahta ratkaisutapaa tullausongelmille. Ensinnäkin hallitus esittää EU:lle mahdollisimman kitkatonta järjestelmää, jossa avuksi otetaan kaikki mahdolliset uudet teknologiat.
Toiseksi brittihallitus haluaa sopia EU:n kanssa uudesta tullikumppanuudesta, jolloin tilanne pysyisi nykyisen kaltaisena. Tällaista neuvotteluratkaisua pidetään kovin epätodennäköisenä.
Ensimmäinen vaihtoehto edellyttäisi sitä, että lastit ja rekat tullataan etukäteen jo lähtömaissa. Tällainen kankea järjestelmä sopisi huonosti vaikkapa elintarvikkeille ja muille pilaantuville päivittäistuotteille.
Supermarketketju Sainsbury’s on jo varoittanut elintarvikkeiden pilaantumisesta satamissa, jos jakeluketjut joutuvat hidastelemaan tullausta odoteltaessa.
Dover on Britannian portti mantereelle – ja suurin kipupiste
Jopa tullin pistokokeet pakottaisivat yritykset vuokraamaan varastotiloja satamissa, mikä lisäisi jälleen kustannuksia. Sitä paitsi tällaisia tiloja ei edes ole saatavilla, ei ainakaan Britannian suurimmassa EU-satamassa Doverissa, jota jyrkät kalkkikivikalliot ympäröivät kaikkialta muualta paitsi meren puolelta.
Jopa Britannian finanssiministeri Phillip Hammond tietää satamien tuskaisen tilanteen ja sen, että tilaa varastoille ei yksinkertaisesti ole.
Doverin sataman läpi ajaa noin 8 000 rekkaa päivittäin. Näistä yli 300 pitäisi pysäyttää pistokokeisiin, jos vertailukohtana pidetään EU:n ulkopuolelta tulevien lastien tarkastuksia, joka on neljä prosenttia ajoneuvoista.
– Jos hallitus haluaa pitää kiiinni neljän prosentin säännöstä, sen pitää löytää jokin taho tekemään tarkastukset satamien ulkopuolella. Tunnin viivytys maksaa rekka-alalle 15 000 puntaa, Britannian rekkaliikennettä edustavan Freight Transportation Associationin varajohtaja James Hookham huomauttaa.
Varustamoita edustava Guy Platten epäilee koko järjestelmän onnistumista.
– Tarvitaan niin paljon ja niin suuria muutoksia, että niihin yltäminen seuraavan puolentoista vuoden aikana on lähes mahdotonta. Tarvitsisimme ainakin huomattavan pitkät siirtymäajat uusien järjestelmien koeponnistuksiin. Jos mistään ei sovita eikä mitään tehdä, edessä on katastrofi 29. maaliskuuta 2019, Platten povaa Reutersille.
Tulli tarvitsee 5 000 uutta virkailijaa
Britannian veroviraston HMRC:n pääjohtaja John Thompson on kertonut parlamentin jäsenille, että uusi tullauskäytäntö EU:n kanssa maksaa verottajalle jopa 800 miljoonaa puntaa ja että sen toteuttaminen kestää seitsemän vuotta, BBC kirjoittaa.
Eräs toinen verohallinnon virkailija sanoo, että brexit tuo verohallinnolle 130 000 uutta yritysasiakasta – toisin sanoen uutta verovelvollista.
Verohallinnon asiakkaista vastaava johtaja Jim Harra sanoo, että mikäli tullausten määrä viisinkertaistuu, niin samoin käy henkilöstöresursseillekin.
– Tarvitsemme 5 000 uutta tullivirkailijaa brexitin vuoksi, hän toteaa.
