ESPO:n Isabelle Ryckbost: Satamat palvelevat yrityksiä ja yhteisöjä

Satamat eivät ole vain bisneksiä varten, vaan ne palvelevat myös ympäristön kaupunkien ja suurempien talousalueiden asukkaita. Tämän takia ihmisten on tärkeä tietää lähellä olevien satamien edut, Euroopan merisatamien järjestön pääsihteeri Isabelle Ryckbost tähdentää.

– Monen merkittävän eurooppalaisen kaupungin lähistöllä on satama, jonka ympärille itse kaupunki on historian myötä usein kasvanut. Näin satamat palvelevat paitsi liike-elämää ja kulkuyhteyksiä, myös erilaisia yhteiskunnallisia tarpeita. Meriklusterin tehtävänä on kertoa ihmisille enemmän näistä merenkulun ja satamien yhteisöllisistä ulottuvuuksista, ESPO:n (European Sea Ports Organization) pääsihteeri Isabelle Ryckbost sanoo.

Hänen mielestään Euroopan unioni tarvitsee erittäin vahvan ja kilpailukykyisen meriklusterin myös tulevaisuudessa.

– EU on aina ollut satamille ja merenkululle hyvä kumppani. Talousalueen oman lainsäädännön etuna on se, että lakien laatiminen on avoin prosessi, johon kaikki osalliset voivat vaikuttaa. Etujärjestönä ESPO ei läheskään aina saavuta haluamaansa, mutta vuoropuhelu komission kanssa toimii hyvin ja on tärkeää, hän sanoo.

Ja miksipä EU ei olisikaan hyvä kumppani, olihan EU-komissio mukana perustamassa Euroopan merkittävien satamien välistä työryhmää jo vuonna 1974. Tästä työryhmästä sai sitten alkunsa vuonna 1993 perustettu ESPO. Järjestö juhlikin äskettäin neljännesvuosisataista taivaltaan.

Isabelle Ryckbost on toiminut ESPO:n pääsihteerinä vuodesta 2013 lähtien. Sitä ennen hän toimi pitkään Euroopan sisämaan satamien järjestön EFIP:n (European Federation of Inland Ports) johtotehtävissä. Hänellä on myös parinkymmenen vuoden kokemus EU:n virkamiesuralta.

Infran investoinneissa tarvitaan julkista sektoria

Hänen mielestään on tärkeää ymmärtää, että julkisen tai yksityisen sektorin investoinneilla on usein pitkät takaisinmaksuajat. Tämä pätee myös merenkulkualan satsauksiin, joissa digitalisaatio, automaatio ja ympäristöpanostukset vaativat kärsivällisiä ja kauaskantoisia investointeja tulevaisuuteen.

– Esimerkiksi energia-asioista päätettäessä voi viedä kauan, ennen kuin tuotot syntyvät ja näkyvät. Vaikka lisäarvo kertyy hitaasti, on tällaisilla isoilla panostuksilla usein valtavat vaikutukset niiden lähialueille eli ihmisiin ja yhteisöihin.

– Euroopassa yksityinen sektori tarvitsee tuekseen julkista sektoria suurissa satsauksissa infrastruktuuriin, ympäristöön tai digitalisaatioon. Julkinen sektori kantaa osansa riskeistä, hän huomauttaa.

Hänen mielestään satamat ovat erinomaisia esimerkkejä strategisista investoinneista, joilla on pitkät vaikutukset.

– Eivät satamat ole vain laivojen pysähdyspaikkoja tai kauppapaikkoja, vaan tärkeä osa koko elinkeinoelämän verenkiertoa. Tämä on hyvä muistaa myös Suomen kaltaisessa maassa, jolla on paljon sidoksia mereen ja merenkulkuun.

Isabelle Ryckbost osallistui joulukuussa Helsingin Breaking Waves -tapahtumaan.

Meriklusterin tulevaisuus on nuorisossa

Monien meriklusterin johtajien tavoin myös Isabelle Ryckbost vieraili Suomessa joulukuun alussa Helsingissä pidetyn Slush -tapahtuman yhteydessä järjestetyssä Breaking Waves 2018 -aivoriihessä. Kollegojensa tavoin hänkin korostaa nuorison tärkeää asemaa merialalla tulevaisuuden työntekijöinä, asiakkaina ja kuluttajina.

– Meriklusterin pitää kertoa itsestään enemmän nuorille, jotta alalle saadaan houkuteltua uutta verta ja uusia osaajia. Merialalla on paljon hi tech -töitä, jotka varmasti kiinnostavat lahjakkaita nuoria, hän sanoo ja korostaa sitä, että laivoilla ja  satamissakaan kaikki duunit eivät ole fyysisesti raskaita tai likaisia.

– Merialan tulevaisuus riippuu siitä, miten osaamme katsoa tulevaisuuteen ja varautua muutoksiin. Ihmisten käyttäytyminen muuttuu ja sosiaaliset suhteet mullistuvat digitaalisessa maailmassa.

Merenkulun yhä jatkuva kansainvälistyminen saa alan toimijat, kuten varustamot ja satamaoperaattorit jakamaan keskenään entistä enemmän dataa.

– Tämä on viesti, jonka haluamme kertoa myös poliittisille päättäjille: datan jakaminen on liiketoimintaa. Dataan liittyvä yhteistoiminta tapahtuu toimialojen sisällä yritysten kesken, eikä datan jakamisen kehitys riipu julkisesta vallasta, Ryckbost kiteyttää.

Lopuksi Helsingissä vieraillut Ryckbost totesi itsestäänselvänä tosiasiana sen seikan, että hiilijalanjäljen pienentäminen on merialan tärkein lähiaikojen tehtävä.

– Kaikkien meidän pitää yhdessä taistella ilmastonmuutosta vastaan, hän sanoo.

Teksti Michael Hunt

Käännös Markku Pervilä

Kuvat Antero Aaltonen

 

Jaa artikkeli
Stena Banneri