Hampurin satamayhtiön hallituksen puheenjohtaja Jens Meier luottaa Euroopan kolmanneksi vilkkaimman sataman kehittämisessä joukkuepeliin kumppaneiden kanssa. Eräs tärkeä sataman kumppani on suomalainen telejätti Nokia, jonka kanssa Hampurin satama on aloittanut uuden ja nopean 5G-verkon testikäytöt.
Jens Meierilla (52) riittää työtä Hampurissa: ensinnäkin hän johtaa yhtä Euroopan suurimmista satamayhtiöistä heti Rotterdamin ja Antwerpenin jälkeen. Koko maailman mitassa Hampurin satama sijoittuu sijaluvulle 15.
Elben alajuoksun varrella sijaitseva kaupunki tunnetaan myös Saksan porttina maailmalle, sillä sataman läpi kulkee noin kymmenen miljoonan teu:n verran kontteja vuosittain. Vanha hansakaupunki Hampuri viettää 7. päivä toukokuuta satamansa 830-vuotisjuhlaa.
Nykyaikana Hampurin kaupunki on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Euroopan vauraimmista talousalueista ja virkeimmistä kulttuuritoimijoista. Myös merenkulku elää ja voi Hampurissa hyvin; kaupunki ja sen satama ovat eräitä eurooppalaisen meriklusterin kiistattomia keskuksia.
Rehti kilpailu on aina tervetullutta
Satamajohtaja Jens Meierin ammatillinen tausta on tietotekniikassa ja harrastukset urheilun piirissä. Hänen johtamistapansa periytyvät sikäli urheilun maailmasta, että Meier tunnustautuu vankaksi joukkuepelaajaksi ja reilun pelin kannattajaksi.
– Kilpailu kuuluu sekä bisnekseen että urheiluun. Maailmanlaajuisessa kilpailussa selviävät vain ne, jotka kykenevät kumppaneidensa kanssa toimimaan yhdessä ja tehokkaasti. Bisneksiin ja urheiluun liittyvät myös reilun pelin säännöt, Meier kertoi Helsingissä hiljattain järjestetyssä Breaking Waves 2018 -tapahtumassa.
Eräinä tuoreina kumppaneina Hampurin satama pitää suomalaista verkkoyhtiö Nokia ja saksalaista jättioperaattori Deutsche Telekomia, joiden kanssa satamalaitos on rakentanut nyt jo koekäytössä olevan 5G-televerkon sataman maa- ja merialueille.
– Nokian kanssa ja DT:n etenemme vielä askel askeleelta, mutta tähtäimemme on jo kymmenen vuoden päässä. Yhteinen taipaleemme ei lopu ikinä. Tällainen päättymätön joukkuepeli ja kilpailu sopii ainakin minulle oikein mainiosti. Yksin kukaan ei voita, mutta joukkueena voimme menestyä. Sama pätee satamien väliseen kilpailuun. On vain fiksua jakaa hyviä ideoita ja pitää mieli avoimena, Meier aprikoi.
Hänen mielestään satamat pysyvät kilpailukyisinä siksi, että niiden on yksinkertaisesti pakko pysyä.
– Mikään satama ei menesty yhdellä asiakkaalla tai yhdellä markkinalla. Satamissakin tarvitaan joukkuepeliä, voimien yhdistämistä ja reilun pelin sääntöjä, satamien välistä yhteistyötä korostava Meier painotti Helsingin Slush -tapahtuman yhteydessä järjestetyssä merialan aivoriihessä.
Kumppaneiden tuntemus lisää luottamusta
Meierin mielestä eurooppalaisten merenkulun johtajien pitää ensiksikin päästä yksimielisyyteen siitä, että koko alan tulevaisuus riippuu yhteistoiminnasta. Tällainen konsensus saavutettiin Helsingin paneelikeskusteulussa ja Breaking Waves -aivoriihessä, hän kiittelee.
– Kerääntyminen yhteen keskustelemaan ongelmista kasvattaa kaikkien luottamusta toisiinsa. Luottamus vain lisääntyy vuosien myötä, ja siksi pidän tällaisia tapaamisia erittäin tervetulleina merenkulun tulevaisuuden kannalta, hän sanoo..
– Suomen merenkulku on hyvä esimerkki. Täkäläinen meriklusteri pärjää hyvin esimerkiksi siksi, että Suomessa osataan rakentaa risteilyaluksia, jäänmurtajia ja erikoisaluksia. Toisaalta satamapuolella Hampurin kaltaiset toimijat ovat suomalaisille satamille hyviä kumppaneita. Voimme vaihtaa tietoa ja kokemuksia, Meier muistuttaa.
Satamatoiminnot tehostuvat, jakelu muuttuu
Hampurin satamapomon mielestä Helsingin aivoriihen parhaat tulokset liittyvät ympäristöongelmien ratkaisemiseen eli siihen, miten merenkulun hiilijalanjälkeä kyetään pienentämään.
Tähän liittyy myös ruuhkien vähentäminen satamissa, sekä meriliikenteessä että maapuolella. Edelleen meriliikenteessä tarvitaan pienempiä aluksia, jotka täyttävät yhä sirpaloituvien jakeluketjujen tarpeet paremmin kuin vaikkapa valtameriliikenteen konttijätit. Kaikista näistä syistä satamien toiminta tehostuu koko ajan.
– Jakeluketjun hallinnassa on tärkeää muistaa se, että jakelu ei ole enää ketjumaista, vaan pikemminkin yhteisöllistä toimintaa, jonka tarkoitus on pitää kuluttajat tyytyväisinä.
Hän selvittää jakelun näkemystään sillä, että jos kuluttaja haluaa ostaa villapaidan Kiinasta, häntä ei nykyisinä verkkokaupan aikoina kiinnosta lainkaan se, milllä aluksella ja minkä sataman kautta tuote kulkee. Vain se kiinnostaa, milloin se paita on kotiovella.
Näin jakeluketjut pilkkoutuvat suurten keskusvarastojen välisestä toiminnasta yhä piempiin osiin, joilla ratkotaan logistiikan ongelmia ja pullonkauloja.
Jens Meier kiitteli Helsingin Slush -tapahtumaa hyvänä esimerkkinä nuoria kiinnostavista aihealueista. Tietotekniikan startup -yritysten ohella nuoria osaajia ja uteliaita mieliä tarvitaan merenkulkualallakin.
– Tarvitsemme nuoria merialalle. He ovat myös merenkulussa tulevaisuuden asiakkaita ja toimijoita, hän tähdentää.
Teksti Michael Hunt
Käännös Markku Pervilä
Kuvat Antero Aaltonen
