Helsingin satama ja Naantalin satama saivat EU investointitukea hankkeilleen

Helsingin satama ja Naantalin satama saivat CEF-rahoitusta yhdessä Itämeren maiden kumppaneidensa kanssa yhteensä 12,37 miljoonaa euroa.

Waving flags of the world - Official EU flag. European Union Flag. 3D illustration.

Euroopan komission myöntämän rahoituksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointeja. CEF – liikenneohjelman komitea päätti tukien myöntämisestä 16. heinäkuuta 2020. Euroopan komissio myönsi rahoitusta erilaisille hankkeille yhteensä lähes 2,2 miljardia euroa.  Tuen saaminen edellyttää kansallista rahoitusta ja valtio on sitoutunut päätöksillään rahoittamaan kaikkia tuen saaneita raidehankkeita.

Suomi sai EU:n CEF-rahoitusta yhteensä 58,3 miljoonaa euroa. Rahoitusta saivat Turun tunnin juna, Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelu, Pasila–Riihimäki-radan parantaminen, Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantaminen sekä raideliikenteen kehittäminen välillä Oulu–Laurila–Tornio–Haaparanta. EU tukee myös hankkeita, joissa Helsingin ja Naantalin satamat ovat mukana.

Helsingin satama ja Naantalin satama hakivat CEF-rahoitusta yhdessä Itämeren maiden kumppaneidensa kanssa yhteensä 12,37 miljoonaa euroa. Projekteilla tavoitellaan entistä ympäristöystävällisempiä, turvallisempia ja tehokkaampia kuljetuksia. Alusten aiheuttamat päästöt ilmaan vähenevät satamassa ja lastaus- ja purkuajat lyhenevät. TEN-T-ydinverkon satamilla on oltava maasähkö käytössä vuoden 2025 loppuun mennessä.

Helsingin Satamalle sai viisi miljoonaa euroa investointitukea

Helsingin Satama Oy sai EU:lta tukea Helsingin satamien investointihankkeisiin Helsinki-Tallinna ja Helsinki – Travemünde -reiteille sekä Hernesaaren risteilyliikenteen maasähköjärjestelmän toteuttamiseen. Investoinneilla parannetaan erityisesti ympäristöystävällisyyttä ja tehokkuutta.

Helsingin ja Tallinnan satamien TWIN-PORT IV-hankkeelle on myönnetty yhteensä 10 miljoonaa euroa uutta EU-rahoitusta. Investointien kokonaiskustannukset ovat Helsingin satamissa noin 11,3 miljoonaa euroa ja niihin myönnetty tuki noin 3,4 miljoonaa euroa. Tukea saatiin erityisesti maasähköjärjestelmien ja satamien tehokkuuden kehittämiseen, alusten kiinnittymisen automatisointiin sekä Vuosaari – Muuga -reitin ramppijärjestelyihin.

Hansalink II-hankkeelle, jossa osallisina ovat Helsingin ja Lyypekin satamat sekä Lyypekin kaupunki, on myönnetty yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa uutta EU-rahoitusta. Hankkeeseen suunniteltujen maasähkö- ja automatisointi-investointien kokonaiskustannukset ovat Vuosaaressa noin 2,3 miljoonaa euroa ja niihin myönnetty tuki noin 0,7 miljoonaa euroa.

Cruise OPS -hankkeessa Itämeren keskeisimmät kansainvälisen risteilyliikenteen satamat toteuttavat yhdenmukaista maasähköjärjestelmää risteilyliikenteen satamakäynnin aikaisten pakokaasu- ja melupäästöjen vähentämiseksi. Hernesaareen suunnitellun maasähköjärjestelmän Helsingin Sataman kustannukseksi on arvioitu 4,2 miljoonaa euroa, jolle on saatu tukea 0,9 miljoonaa euroa.

– Olemme erittäin tyytyväisiä saatuihin tukiin. Tämä osoittaa kehityshankkeidemme olevan samansuuntaisia EU:n liikkumisen ja kuljetusten ympäristö- ja tehokkuusajattelun kanssa, Helsingin Satama Oy:n taloudesta, ICT:stä ja kehittämisestä vastaava johtaja Pekka Meronen, toteaa tiedotteessa.

Aikaisemmilla Twin-Port ja Hansalink -hankkeilla on rakennettu ja kehitetty Helsingin, Tallinnan ja Lyypekin satamainfrastruktuuria sekä varustamojen kalustoa ja mahdollistettu Muuga-Vuosaaren ro-ro-linjat. Lisäksi uusi LNG:tä käyttävä matkustajalautta MS Megastar aloitti Tallinna–Helsinki laivareitillä. Nyt uuden Twin-Port IV -hankkeen yksi tarkoitus on edelleen vähentää kasvavan matkustajalauttaliikenteen ympäristövaikutuksia.

Naantalin Satama ja Tukholman Satama saivat EU-rahoitusta yhteishankkeeseen

Naantalin Satama ja Tukholman Satama saavat satamien energiatehokkuuden parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen liittyviin investointeihin CEF-hankerahoitusta. Rahoitus kohdistuu Upgrade of the Baltic Sea bridge Kapellskär-Naantali -hankkeeseen.

Hankkeessa haettiin rahoitusta muun muassa seuraaville investoinneille;

• maasähköjärjestelmälle
• automaattiseen alusten kiinnitysjärjestelmään (automooring)
• matkustajainfran suunnittelulle
• ylärampin kärkiläpän muutostöihin

Hankkeilla tavoitellaan entistä ympäristöystävällisempiä, turvallisempia sekä tehokkaampia kuljetuksia.

– Alusten aiheuttamat päästöt ilmaan vähenevät satamassa ja lastaus- ja purkuajat lyhenevät, satamajohtaja Yrjö Vainiala toteaa.

Hankkeiden tulee alkaa viimeistään 26.8.2020 ja valmistua 31.12.2023 mennessä.

VA

Jaa artikkeli