Väylän ja sataman syvennystyöt maksavat 63 miljoonaa euroa, josta valtion väyläosuuden syventäminen on 45 miljoonaa euroa ja satama-alueella tehtävien rakennustöiden 18 miljoonaa euroa.
Kokkolan Satama on suurten laivojen ykkössatama Suomessa, sillä Kokkolassa käsitellään valtaosa bulk-lasteja kuljettavista aluksista. Kokkolassa käy vuosittain noin 70 Panamax- ja Capesize-luokan alusta, joiden kantavuudet ovat 70 000 tonnista jopa reippaasti yli 100 000 tonniin. Yleissatamista Kokkola on maan kolmanneksi suurin.
– Väylän syventäminen auttaa Kokkolan seudun ja keskisen Suomen teollisuutta ja yrityksiä, jotka tarvitsevat isojen laivojen kuljetuspalveluita. Myös kilpailukykymme Venäjän-kuljetuksissa paranee, Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting kertoo.
Väylän syventäminen metrillä tarkoittaa käytännössä sitä, että isoon laivaan saadaan 10 000 keskikokoisen auton painon verran lisää lastia.
– Tavoitteena on kehittää sataman toimintaa pitkäjänteisesti ja lisätä isojen laivojen kuljetuksia Kokkolan kautta. 14-metrin syväväylä merkitsee Kokkolan Sataman asiakkaille merkittäviä säästöjä sekä entistä parempaa kilpailukykyä, Witting toteaa.
Suomalais-hollantilaista yhteistyötä
Töiden on määrä valmistua kokonaisuudessaan 30. syyskuuta 2020 mennessä. Urakoitsijana toimii suomalaisen Wasa Dredging Oy:n ja hollantilaisomisteisen Van Oord Kokkola JV:n työyhteenliittymä.
Wasa Dredging Oy on toteuttanut viime vuosina useita Liikenneviraston ja satamien väyläprojekteja. Hollantilainen Van Oord on yksi maailman suurimmista vesirakennus- ja ruoppausalan yrityksistä, jolla on yli sadan vuoden kokemus vesirakentamisesta ja ruoppaustöistä.
Hankkeeseen sisältyy ruoppaus-, louhinta- ja turvalaitetöiden lisäksi sataman pohjoispuolella sijaitsevan Pommisaaren täyttö- ja sulkemistyöt, Hopeakiven läjitysaltaiden rakentaminen sekä Kokkolan Syväsataman laiturirakenteen eroosiolaatan ja suojauksen rakentaminen.
Väylä sijaitsee Natura 2000-alueella
Hankkeen vaikutuksia ympäristöön tarkkaillaan ELY-keskuksen hyväksymän ympäristötarkkailuohjelman mukaisesti.
”Syvennettävä väylä kulkee Natura 2000-verkoston läpi. Se on lisännyt ympäristötarkkailun määrää verrattuna aiempiin hankkeisiin. Hankkeen aikana seurataan töiden vaikutusta veden laatuun, kalastoon ja linnustoon. Lisäksi hanke kompensoi väliaikaisia vaikutuksia kalastoon kalatalousmaksuilla, joita käytetään muiden muassa poikasistutuksiin”, kertoo Liikenneviraston projektipäällikkö Seppo Paukkeri.
