Espanjalaisen Santiago Garcia-Milàn kotipuolesta katseltuna rahti- ja matkustajaliikenteen yhteensopivuuden ongelmat näyttävät kovin erilaisilta kuin Helsingistä käsin. Helsingissä käy vuosittain noin 420 000 risteilyvierasta, joiden ansiosta kaupunki sijoittuu 65. sijalle maailman vilkkaimpien risteilysatamien joukossa.
Barcelonassa kyse on paljonkin isommasta asiasta kuin Helsingissä. Kaupunki on ensinnäkin Euroopan vilkkain risteilykohde ja maailman mittaluokassakin se sijoittuu seitsemänneksi. Barcelonassa vuosittain käyvistä noin 32 miljoonasta turistista noin 2,7 miljoonaa tulee kaupunkiin laivalla.
Rahti ja risteilyt törmäyskursseilla
Viime aikoina Barcelona on liittynyt muiden turisteja karsastavien eurooppalaisten suurkaupunkien seuraan. Jokin aika sitten kaupunginisät alkoivat suitsia keskustan matkailijamääriä uusilla määräyksillä. Sääntöjen käyttöönotto kesti tosin 25 vuotta siitä, kun barcelonalaiset olivat ensi kerran hermostuneet kaupunkiin virtaaville turisteille.
Vaikka vain alle joka kymmenes matkailija saapuu Barcelonaan laivalla, Kansainvälisen satamaliiton IAPH:n (International Association of Ports and Harbors) toimitusjohtaja Santiago Garcia-Milà tuntee ongelman taustat, sillä hän työskentelee siviilissä myös Barcelonan sataman varatoimitusjohtajana.
Hänen mielestään on tärkeää, että satamat tekevät oman osuutensa kestävän kehityksen edistämiseksi myös laivamatkailussa ja risteilybisneksessä. Rahtiliikenne ja risteilybisnes piristävät taloutta, mutta samalla risteilyvarustamoilla on toisenlaisia, sosiaalisia vaikutuksia käyntikohteisiin.
– Laivaristeilyt eivät ole Barcelonan sataman ensisijaista liiketoimintaa. Meidän tärkein tehtävämme on helpottaa alueen teollisuuden rahtiliikennettä. Siinä sivussa hoidamme myös risteilymatkailua kaupunkiin ja talousalueelle. Muistan ihan hyvin vielä ajat noin 15-20 vuotta sitten, kun aloimme kehittää risteilybisneksiä. Suurin osa kollegoistani sanoi jo silloin, että risteilyt eivät ole tärkeitä, mutta rahti sen sijaan on, Helsingin Breaking Waves -tapahtumassa joulukuun alussa puhunut Garcia-Milà sanoi.
Hänen mukaansa Euroopan muissakin suurissa satamakaupungeissa, kuten Rotterdamissa, Antwerpenissa ja Hampurissa, pääpaino on rahtiliikenteessä. Samalla risteilyliikenne on noussut monissa paikoissa, kuten juuri Barcelonassa, Baleaareilla, Southamptonissa, Marseillessa ja Venetsiassa.
Tavoitteena kestävän kehityksen turistivirrat
Aiemmin Euroopan merisatamien järjestön ESPO:n hallituksen puheenjohtajana toiminut Garcia-Milà sanoo, että Barcelonassa risteilybisneksen nousulla on luotu 9 000 uutta työpaikkaa. Matkailijavirtojen arvioidaan tuovan talousalueelle noin 600 miljoonan euron vuosittaisen piristysruskeen. Samalla risteilyvarustamot yrittävät yhdessä kaupungin kanssa luoda risteilymatkailusta entistä kestävämään kehityksen liiketoimintaa.
– Olemme yhdessä aikatauluttaneet matkailua niin, että kaikki eivät tule Barcelonaan samaan aikaan kesällä. Pyrimme tekemään risteilyistä ympärivuotista bisnestä eli osoittaneet, että myös marras- ja joulukuussa kaupungissa riittää tekemistä.
Garcia-Milàn neuvot eivät ehkä kaiken kaikkiaan sovi joulukuiseen Helsinkiin, paitsi toki sen puolesta, että Helsingissä voi tällöin törmätä itse joulupukkiin.
Tästä huolimatta hän sanoo, että Barcelonan satama ja kaupungin johto toimivat yhdessä matkailun aikatauluttamisessa tasaisemmin ympäri vuoden.
– Pitää muistaa, että risteilyvieraat tuovat vain seitsemän prosenttia Barcelonan sataman vuosittaisesta liikevaihdosta. Arvostamme toki risteilybisnestä, jolla on valtava vaikutus koko alueen talouselämälle. Yritämme silti kertoa risteilyvieraille, että he voivat vierailla muuallakin kuin La Ramblan kävelykadulla heinäkuussa.
– Mielestäni sama pätee Helsingissä, joka tuntuu olevan täynnä risteilymatkustajia kesäkuukausien aikana. Suomeakin voisi kehittää ympärivuotisen matkailun tiimoilta, Garcia-Milà pohtii.
– Vaikka täällä on nyt pimeää ja kylmää, niin minä ainakin pidän talvesta ja lumen näkemisestä. Voisin kyllä tulla täällä käymään myös keskikesällä juhannuksen aikaan, hän jatkaa.
Meriklusterilla on yhteiset huolet
Rahdin ja risteilyjen kiistoista huolimatta satamapomo sanoo, että merialalla on paljon polttavampiakin ja vaikeammin ratkaistavia ongelmia.
Eräs tällainen asia liittyy tietenkin merenkulun päästöihin, jossa kaikkien toimijoiden pitää tehdä parhaansa. Toinen yhteistyön alue liittyy datansiirtoon, jonka avulla rahdin liikkeitä voidaan nopeuttaa ja sujuvoittaa.
– Meriklusterin kaikilla tasoilla tarvitaan enemmän yhteistyötä. Meillä on yhteisiä ongelmia, joihin ratkaisutkin täytyy löytää yhdessä toimimalla, hän sanoo ja kiittelee Helsingin Breaking Waves 2018 -tapahtumaa hyvänä keskutelufoorumina.
Teksti Michael Hunt
Käännös Markku Pervilä
Kuvat Antero Aaltonen
