Venäjän Itämeren satamissa ristiriitaisia kuljetusnäkymiä

Itämeren venäläisten satamien transiton näkymät vaihtelivat viime vuonna paljon. Ust-Lugan suursataman rahtiliikenne putosi vuonna 2018 ensi kerran ja jäi alle sadan miljoonan tonnin. Samalla raakaöljyn ja hiilen transitokuljetukset seurailivat alan laskevaa trendiä. Toisaalta kuivarahtien ja konttiliikenteen transitokuljetuksissa nähtiin nousua.

Pietarin satama. Kuva Helena Lylyharju.
Pietarin läntisille liepeille rakennetun Ust-Lugan kuljetukset putosivat viime vuonna ensi kertaa suursataman historiassa. Määrä laski vuoteen 2017 verrattuna neljä prosenttia jäi 98,73 miljoonaan tonniin. Eniten tippuivat öljyn ja hiilen transitokuljetukset. Raakaöljy laski Ust-Lugassa 15 prosenttia 27,8 miljoonaan tonniin ja hiilitransito neljä prosenttia 28,8 miljoonaan tonniin, Port News kirjoittaa.
Hiilitransito näyttääkin etsivän väylikseen muita Itämeren altaalla sijaitsevia venäläissatamia, joissa kuljetusmäärät kasvoivat melkoisesti. Vysotskin sataman hiilen laivaukset lisääntyivät 11 prosenttia 7,89 miljoonaan tonniin ja samansuuntaisia, joskin pienempiä lukuja kerrottiin myös Viipurissa ja Kaliningradissa.
Laukaanlahden eli Ust-Lugan hiiliterminaalia operoivan JSC Rosterminalugolin kuljetusmäärien tippuminen johtui teknisistä syistä, joista suurimpia olivat junanvaunujen käsittelylaitteiden laajat remontit. Muutostöiden ansiosta Ust-Lugan kapasiteetti kasvaa 950 junanvaunuun vuorokaudessa talvella ja 1 200 vaunuun kesäaikana. Uusitussa terminaalissa pystytään käsittelemään myös entistä suurempia vaunuja, joiden akselipainot ovat 27 tonnia.
Myös Ust-Lugan toinen hiilioperaattori, Multipurpose Reloading Complex -niminen yritys investoi oman kapasiteettinsa lisäykseen. Yhtiö on hankkinut Vitjaz -nosturivalmistajalta muun muassa uuden 60 tonnin nosturin, joka kykenee käsittelemään 1 000 tonnia bulk-rahtia tunnissa.
Hiilitransito elää ja voi hyvin

Niinpä Ust-Lugan satama uskoo palaavansa Itämeren altaan tärkeimmäksi hiilen vientisatamaksi vielä tämän vuoden aikana. Hiiliviennin trendit lupaavat nimittäin hyvää, mikä näkyy myös mainituissa Viipurin ja Kaliningradin satamien kuljetuksissa.

Ust-Lugassa toimiva Yug-2 -terminaali on sekin aloittanut hiilen käsittelyn muiden tuotteidensa eli lannoitteiden lisäksi. Vuonna 2018 terminaalin hiilitransito ylitti neljä miljoonaa tonnia. Ust-Lugan konttiterminaali aloitti niin ikään hiilitransiton viime vuonna ja ylsi tässä miljoonaan tonniin.

Venäläislähteiden mukaan Itämeren altaan merkittävimpänä hiiliterminaalina pysyy Rosterminalugol, jolla on myös parhaat käsittelylaitteet.

Toisaalta hiilikuljetuksilla on samanlaisia riskejä kuin muidenkin raaka-aineiden kuljetuksilla. Hiilen vientikauppa suuntautuu Venäjältä suureksi osaksi Aasian maihin ja Puolaan. Sitä vastoin Turkin kaltaiset maat ostavat hiiltä halvemmalla muista maista, osittain omien valuuttojensa ulkomaisen arvon laskun takia. Niinpä hiilitransiton näkymät riippuvat paljon myös eri valuuttojen vaihtokursseista.

Muissa kuivarahdeissa, kuten lannoitteissa, Venäjä nojautuu edelleen naapurimaidensa satamien kauttakulkuliikenteeseen. Port Newsin aiempien arvioiden mukaan Itämeren altaan bulkkiterminaalien kapasiteettia pitää nostaa sekä Ust-Lugassa että Primorskin alueella eli Koivistolla.

Öljybisneksissä eletään stagnaation aikoja

Venäläisten mukaan öljytransiton näkymät poikkeavat hiilikuljetuksista, koska raakaöljyn vientikuljetukset tippuvat kaikissa Itämeren altaan terminaaleissa. Primorskin terminaalin kuljetussuorite laski 12 prosenttia 38,54 miljoonaan tonniin viime vuonna. Ust-Lugassa pudotus oli 15 prosenttia 27,8 miljoonaan tonniin vuonna 2018.

Raakaöljyn kuljetusten suunta muuttuu, koska Arktisten kenttien tuotanto korvaa yhä enemmän perinteisten öljykenttien tuotantoa. Lisäksi öljylaivausten suunta Venäjän Arktikalta kääntyy itään päin eli Aasian markkinoita kohti.

Primorskissa käynnistetty Sever -hanke on muuttanut raakaöljyn putkikuljetukset dieselöljyn kuljetuksiksi. Vaikka Primorskin raakaöljymäärät tippuivat, kuljetettiin terminaalista viime vuonna kymmenen prosenttia enemmän öljyn tuotetransitoa.

Raakaöljyn maailmanmarkkinoilla on viime aikoina ollut suuria geopoliittisia mullistuksia, joista yksi tekijä on Yhdysvaltain kasvanut tuotanto ja vienti. Näillä näkymin venäläiset odottavat Itämeren altaan raakaöljyn kuljetuksissa korkeintaan stagnaation aikoja tänä vuonna.

Konttiterminaalien kilpailu tiivistyy

Pietarin Big Port -terminaalin konttiliikenne kasvoi viime vuonna 10,9 prosenttia kaikkiaan 2,13 miljoonaan teuhun. Kasvutrendi on jatkunut jo vuodesta 2015 lähtien ja venäläiset odottavat tahdin pysyvän samansuuntaisena tänäkin vuonna.

Kaliningradin satamassa konttiliikenne lisääntyi 15,5 prosenttia kaikkiaan 276 400 teuhun. Ust-Lugassa konttien käsittelymäärät sen sijaan putosivat kahdeksan prosenttia 69 100 teuhun. Tämä johtui osittain siitä, että konttien käsittelylaitteita muutettiin kuivarahtien käsittelyyn sopiviksi.

Port News arveleekin, että konttirahdit etsivät ja myös löytävät niille tehokkaimmat terminaalit Itämeren rannoilta. Venäläistä Bronkan terminaalia pidetään sijaintinsa puolesta yhtenä parhaista tulevaisuuden konttiliikenteen satamapaikoista.

Venäjällä arvioidaan myös Itämeren altaan satamaliikenteen näkymiä uudelleen. Riippuvuus öljykuljetuksista vähentyy ja alueen konttiterminaalien välinen kilpailu lisääntyy. Myös dry bulkin eli kuivarahtien merkitys kasvaa.

Toimittanut Markku Pervilä

Kuva Helena Lylyharju

Jaa artikkeli